Yrityskulttuuria ja shampanjaa, Anja Kahrin blogikirjoitus.

Yrityskulttuuria ja shampanjaa

Urani ensimmäisissä työpaikoissa Taloustutkimuksessa ja Pauligilla, ja vähän myöhemmin mediatoimisto Dagmarissa ja Tamrolla pohdin, että on se yrityskulttuuri ihmeellinen juttu. Se asuu verhoissa tai seinissä, kahvihuoneissa ja käytävillä. Sillä sama ihminen (minä) saa uudessa ympäristössä ihmetellä erityisesti työkaverien käyttäytymistä ja toimintatapoja. Yhdessä paikassa läppä lensi ja toisessa työkaverit tuskin puhuivat toisilleen. Kolmannessa kaikki vaikenivat, kun pomo tuli paikalle. Seinät ja verhot jäivät, kun minä lähdin.

Myöhemmin siirryin liiketoimintavastuuseen pörssiyhtiöön, sitten oululaiseen perheyhtiöön ja sen jälkeen globaaleille kentille, ja sama havainto ihmisten erilaisista toimintatavoista jatkuu. Kuitenkin oma suhtautuminen asiaan on eri: mitä asialle pitäisi tehdä vai pitäisikö? Hallituksesta käsin näkökulma on auttaa toimitusjohtajaa onnistumaan; millä eväillä hän johtaa yrityskulttuuria vai johtaako?

En edes yritä besserwisseröidä yrityskulttuurin syvempiä saloja, mutta toivottavasti jätän muutamia ajatuksen siemeniä itämään. Peter Drucker totesi vuosia sitten: ”Culture eats strategy for breakfast”

Väite pitää edelleen paikkansa. On yrityksen strategia miten timantti tahansa, yksikään työntekijä ei lähde töihin sitä toteuttamaan siksi, että osakkeenomistajat saisivat joskus osinkonsa. Eivät mokomat työmuurahaiset inspiroidu edes siitä, että markkinaosuutta haetaan tai kiinteitä kuluja leikataan 10 %.

”Yrityskulttuuri” terminä on kutakuinkin yhtä geneerinen kuin ”strategia”: se tarkoittaa eri ihmisille ja yrityksille eri asiaa. Jollekin (kuten minulle 30-vuotiaana) se on tunnelma käytävillä. Toisille se voi olla hr-osaston tapa johtaa työhyvinvointia tai järjestää esimiesten valmennusta. Näpertelyksi jää, jos se tähän jätetään.

Yrityskulttuuri on olemassa, ja se toteutuu ihan varmasti, halutaan tai ei. Siksi sitä kannattaa johtaa, aivan kuten muitakin asioita. Tuloslaskelman ylin ja viimeinen rivikin toteutuvat takuulla, joten niitä ja niiden välissä olevia rivejä johdetaan.

Yrityskulttuuri kuuluu ylimmän johdon agendalle – myös hallituksen tulee olla siitä kiinnostunut.

Purpose ja asiakkaan ääni kuuluviin!

Yrityskulttuurin johtaminen on arkisia valintoja ja tekoja. Erityisen tärkeää se on muutostilanteessa. Yrityskulttuuri ei muutu käskemällä tai niin päättämällä. Sitä ei voi vaihtaa kuten verhoja, ja se muuttuu hitaasti. Sanotaan se ääneenkin: suurin osa meistä on laiskoja ja haluttomia muuttumaan tai menemään epämukavuusalueelle. Yrityskulttuurin muuttaminen onkin kivuliasta ja hidasta; ylläpitäminen on merkittävästi helpompaa – ja halvempaa.


Hyviksi keinoiksi johtaa yrityskulttuuria

Yhtiöllä on kirkas visio ja missio, nykykielellä purpose.

Johdon sitoutuminen missioon näkyy ja tuntuu.

Kaikki organisaatiossa tietävät, mihin suuntaan ollaan menossa,
ja asiasta käydään dialogia.

Yhteinen suunta visualisoidaan, se tulee vastaan monissa kanavissa.

Arvot ohjaavat toimintaa ja valintoja arjessa.

Arvojen vastaista toimintaa ei hyväksytä – siihen puututaan nopeasti.

Juhlistetaan yhdessä pieniäkin onnistumisia – usein ja näkyvästi.

Yrityksen taloudelliset luvut avataan kaikille siten,
että niiden merkitys ymmärretään.

Asiakkaan ääni näkyy ja kuuluu organisaatiossa kaikille.

Jokainen tietää oman perustehtävänsä ja tavoitteensa.


Näkökulmia johtamiseen ja hallitustyöhön 7: Yrityskulttuuri

Jouni Heinonen, Rohjeta Advisorsilla työskentelevä liikkeenjohdon konsultti haastattelee
pitkän linjan yritysjohtaja Jukka Hienosta yrityskulttuurista.


Mikä sitten on hallituksen rooli yrityskulttuurin johtamisessa? Hallituksenhan tulee jättää strategian jalkautus toimitusjohtajan ja muun toimivan johdon tehtäväksi.

Case Motiva

Haimme uutta toimitusjohtajaa Motivaan, Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiöön keväällä 2019.
Valituksi tuli Vesa Silfver, joka vakuutti meidät persoonallaan ja osaamisellaan.

Merkittäväksi valintakriteeriksi nousi Vesan henkilökohtainen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen ja paremman maapallon tulevaisuuden rakentamiseen. Aloittaessaan tehtävässään Vesa kertoi Motivan henkilöstölle ekaluokkalaisesta pojastaan, johon oli iskenyt ilmastoahdistus eräästä tv-dokumentista. Vesa oli lohduttanut pientä poikaansa kertomalla, että iskä on aloittamassa uudessa työssä, jossa hän tekee parhaansa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen eteen.

Voisiko sitoutumista yhtiön missioon enää paremmin sanoittaa.

Vesa on ollut Motivan ruorissa nyt puolitoista vuotta. Kahden edellisen tilikauden aikana konsernin liikevaihto on kasvanut, tulos yli kolminkertaistunut ja henkilöstötyytyväisyys jatkaa paranemista. Vesan johdolla tiimi panostaa suurella sitoumuksella strategian toimeenpanoon.

Motivassa on toimitusjohtaja, jonka henkilökohtainen sitoutuminen yhtiön missioon on näkyvää ja aitoa.
Hallitus on tehnyt onnistuneen toimitusjohtajavalinnan.

Mieluummin kuplia kuin käskyjä

”If you want something to grow, pour champagne on it” on parempi tienviitta kulttuurin johtamiseen kuin Peter Drucknerin mantra.

Optimismi, kannustus, innostus, kuplat ja riemukas tekemisen meininki ovat tätä päivää strategian toimeenpanossa. Käskyttäminen jäi 1990-luvulle, jolloin minä aloittelin uraani niiden verhojen ja seinien merkitystä pohdiskellen.

Anja Kahri
KTM, HHJpj

Motiva Oy & Motiva Services Oy hallituksen puheenjohtaja
Psycon Oy, hallituksen jäsen
Helsingin Hallituspartnerit ry:n jäsen

Lue myös:

Tamro palkittiin Vantaa-mitalilla

Jo 125 vuotta lääkejakelun parissa toiminut Tamro on Suomen johtava lääkkeiden ja terveystuotteiden jakelija ja palveluntarjoaja. Yrityksen markkinaosuus kotimaisesta lääkejakelusta...
Edellinen artikkeli ATA carnet’lla nostolava-autot matkaavat Kanadaan ja tuulivoimalat huolletaan Norjassa Seuraava artikkeli Kauppakamarien asiakkaat huipputyytyväisiä uudistuneeseen vientiasiakirjapalveluun