Artikkelikuva

Yritysneuvojat megakonnektoreina tekoälykeskustelussa pk-yritysten kanssa

Tekoäly on nouseva megatrendi, jonka uskotaan voivan jopa kaksinkertaistaa suomalaisyritysten kasvuvauhdin lähitulevaisuudessa. Tähän saakka tekoälyn käytöstä ovat hyötyneet pääosin suuret yritykset, mutta purjeet ovat kääntymässä myös pienten ja keskisuurten yritysten suuntaan.

Tekoälyn käyttöönotto pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vaatii keskustelua liiketoimintatarpeista sekä siitä, miten niitä voisi ratkaista tekoälyn avulla. Kauppakamareissa, kehitysyhtiöissä ja muissa yrityksiä tukevissa organisaatioissa yritysneuvojat ovat keskeisiä sparraajia, joiden tekoälyosaamista parantamalla voidaan tarjota eväitä tekoälydialogiin heidän verkostoissaan olevien yritysten kanssa.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kesällä 2022 toteuttama kvalitatiivinen haastattelututkimus yritysneuvojien keskuudessa osoitti, että tekoälymahdollisuuksiin liittyvät keskustelunavaukset yritysten suuntaan voivat olla luonteva osa yritysneuvojien päivittäistä työtä ja työroolia.

Yritysneuvojat toimivat usein eri toimijoiden välisinä megakonnektoreina, joka käsitteenä pitää sisällään useita keskeisiä tehtäviä, joiden avulla voidaan tukea yrityksiä tekoälyvalmiuksien kartoittamisessa ja tekoälyn käyttötapausten tunnistamisessa osana omaa liiketoimintaa (ks. kuva 1).

Kuva 1. Yritysneuvojan roolit tekoälykeskustelussa pk-yritysten kanssa

Tekniset ratkaisut seuraavat perässä

Yritysneuvojien työn lähtökohtana on kartoittaa liiketoimintatarpeita yhdessä yritysten kanssa. Tämä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden avata keskustelun myös tekoälypohjaisista ratkaisuista, jotka voivat olla juuri oikea vastaus liiketoiminnan haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tehokas ja onnistunut tekoälyn käyttöönotto yrityksissä lähtee liikkeelle nimenomaan liiketoimintatarpeista – tekniset ratkaisut seuraavat perässä.

Kouluttamalla yritysneuvojia tekoälyn perusteisiin ja antamalla heidän käyttöönsä konkreettisia esimerkkejä luodaan parempaa pohjaa yritysneuvojien ja yritysten väliselle tekoälykeskustelulle.

Kartoituksen rinnalla myös sparraus on yritysneuvojien toinen tärkeä tehtävä. Luontevana osana sparrausta voi olla tekoälyn aihe ja tekoälyn käyttöönoton mahdollisuudet yrityksessä. Vaikka tämä ei tuottaisikaan konkreettisia ratkaisuja, keskustelemalla aiheesta yritykset saadaan kiinnostumaan ja hakemaan lisätietoa. Muutaman hyvin nukutun yön jälkeen ratkaisu usein kirkastuu.

Yksi megakonnektorin keskeinen tavoite on ohjata yrityksiä oikeisiin kanaviin ja verkostoihin eri liiketoimintatarpeisiin liittyen, eikä tekoäly ole tässä suhteessa poikkeus. Yritysneuvojien käyttöön voidaan tarjota erilaisia työkaluja ja toimijatietoa, joiden avulla he pystyvät osoittamaan yrityksille oikean polun tekoälykeskustelun eteenpäinviemiseksi.

Yritysneuvojien tekoälyosaamista kehittämällä heidän rooliaan on mahdollistaa syventää siten, että myös heidän päivittäinen vuorovaikutuksensa yritysten kanssa otetaan huomioon. Merkittävän positionsa ansiosta yritysneuvojat voivat toimia tulkkina koulutus-, kehittämis- ja yritysmaailman välillä kaikkia hyödyttävällä tavalla.

AI-TIE

Haastattelututkimukseen osallistui 14 yritysneuvojaa, jotka edustivat seuraavia organisaatioita: KEUKE, Posintra, NewCo Helsinki. Tutkimus toteutui osana yritysneuvojille suunnattua Train-The-Trainer -koulutuskokonaisuutta ja sen kartoitusvaihetta.

Koulutus on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille” eli AI-TIE -hanketta, jossa tuetaan pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa hyödyntämällä tekoälyratkaisuja innovaatiotyössä tuote- ja palvelukehitysvaiheessa sekä tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja toimittamisessa asiakkaille. AI-TIE -hankkeen toteutusta tukee Euroopan aluekehitysrahasto ja Uudenmaan liitto osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Hankkeen päätoteuttaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajana toimii Laurea ammattikorkeakoulu. AI-TIE yhteistyökumppaneita ovat Suomen tekoälykiihdyttämö FAIA ry, MyData Global ry, Helsingin seudun kauppakamari, Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintra, Uudenmaan yrittäjät ry, NewCo Helsinki, Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus – KEUKE, Health Capital Helsinki, Terveysteknologia ry, Kemianteollisuus ry ja Sailab MedTech Finland ry.

Haastattelututkimuksen toteuttivat Petteri Saloranta, TKI-asiantuntija (Haaga-Helia), Anna Ruohonen, AI-TIE projektipäällikkö, vanhempi tutkija (Haaga-Helia) ja lehtorit Marjo Ruuti ja Teija Fontell (Laurea). Lisätietoa AI-TIE:stä osoitteessa www.aistories.fi

Lue myös

Lausunto: Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelman (ilme) 2024–2029 luonnos

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on pyytänyt Kauppakamarin lausuntoa luonnoksesta Helsingin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmaksi 2024–2029. Kauppakamari esittää...

Lausunto: Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) -työstä

Helsingin seudun kauppakamari on 10.11.2021 antanut lausunnon Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osastolle Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) -työstä.

Business Espoo –yrityspalveluverkoston EEPA-kilpailun Suomen finalistiksi

Eurooppalainen yrittäjyyden edistämispalkinto (EEPA) jaetaan vuosittain menestyksekkäimmille yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäjille. Palkinto jaetaan SME Assembly...