Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Kirjallisen tai taiteellisen työn tulee olla omaperäinen ja itsenäinen luovan ilmaisun tulos, eikä kopio tai jäljitelmä. Taiteellisuutta ”hyvää makua” tai ”korkeaa laatua” ei sen sijaan vaadita, eikä työn tekemiseen käytetty aika tai tietotaso vaikuta asian teoskynnyksen ylittymiseen.
Yleisesti hyväksytyn kriteerin mukaan teokseksi katsotaan luovan työn tulos, joka on niin itsenäinen ja omaperäinen, ettei kukaan muu, jos olisi työhön ryhtynyt, olisi tehnyt täysin samanlaista teosta. Teoksen tulee siis olla tekijänsä henkisen luomistyön tulos siten, että se kuvastaa tekijän persoonaa ja siitä käyvät ilmi tekijän vapaat ja luovat valinnat teosta tehtäessä.
Tietoa, ideoita, periaatteita tai ajatuksia ei suojata, vaan niiden teoskynnyksen ylittävää ilmaisumuotoa. Aiheita ei voi kuluttaa loppuun tekijänoikeudellisessa mielessä.
Kuvataide, kaunokirjalliset aineistot, sävellykset ja näytelmät mielletään helpommin teoksiksi. Teoskynnys voi ylittyä myös esimerkiksi valokuvissa, tietokonepeleissä- ja ohjelmissa, sanastoissa, koreografioissa, taideteollisuuden tuotteessa, opetusmateriaaleissa tai vasta luonnosvaiheessa olevissa töissä. Vaatimukset voivat olla kuitenkin korkeammat ja omaperäisyyden on oltava huomattavaa.
Teoskynnyksen ylittymisen määrittelee lopulta tuomioistuin, joka päättää saako yksittäistapauksessa kyseessä oleva työ tekijänoikeuden suojaa vai ei. Suomessa myös tekijänoikeusneuvosto antaa lausuntoja tekijänoikeuslakiin liittyvistä kysymyksistä. Lausunnot eivät oikeudellisesti sido tuomioistuinta, lausunnon pyytäjää eikä tämän vastapuolta, mutta niistä saa suuntaviivoja teoskynnyksen ylittymisestä ja lain tulkinnasta.
Jos teoskynnys ei ylity, työ voi jäädä kokonaan ilman tekijänoikeuden suojaa, ellei sitä suojata tekijänoikeuden lähioikeuden perusteella. Lähioikeuksia ovat muun muassa luettelon valmistajan oikeus, esiintyville taiteilijoille kuuluvat oikeudet ja kuvatallenteen tuottajan oikeus. Jokin muu aineettomien oikeuksien suojamuoto voi myös tulla kysymykseen, mutta ne vaativat yleensä rekisteröintitoimenpiteitä eivätkä oikeudet synny automaattisesti kuten tekijänoikeus.
Tekijänoikeudessa on useita kansainvälisiä sopimuksia, jotka velvoittavat niihin liittyneet maat järjestämään tekijänoikeussuojan myös toisesta sopimusvaltiosta peräisin oleville teoksille.
EU:ssa tekijän taloudelliset oikeudet on osin harmonisoitu, ja EU:n tekijänoikeusdirektiiveissä on säädetty osin korkeampi suoja kuin kansainvälisissä sopimuksissa. Sen sijaan moraalisia oikeuksia, joita ovat muun muassa tekijän nimen ilmoittaminen teoksen yhteydessä ja kielto muuttaa teosta sen kirjallista tai taiteellista arvoa loukkaavasti, koskevia sääntöjä ei ole yhtenäistetty. Niissä voi olla eroja eri EU-maiden välillä, eikä kaikissa EU-maissa ole moraalisia oikeuksia.
Ulkomaiset teokset saavat yleensä Suomen tekijänoikeuslain tasoista suojaa Suomessa edellyttäen, että esimerkiksi suoja-aika on edelleen voimassa. Vastaavasti Suomessa tekijänoikeudellista suojaa saavaa teosta suojataan myös toisissa EU-maissa näiden maiden lakien mukaan. Suojaa saa myös EU:n ulkopuolella, jos kyseinen valtio on liittynyt kansainvälisiin sopimuksiin.
Maija Kärkäs
päällikkö, Enterprise Europe Network / Helsingin seudun kauppakamari
European IPR Helpdeskin yhteyshenkilö Suomessa
Lisätietoja:
Opetus- ja kulttuuriministeriö
European IPR Helpdesk palvelu on tarkoitettu
European IPR Helpdeskistä saa