Osaajapula on yksi yritysten digijarru

Digitalisaation muutosvoimasta suomalaisyritysten liiketoimintaan on rummutettu koko kuluva vuosikymmen ja viesti on alkanut hiljalleen mennä myös perille. Entistä useampi yritys on joutunut tarttumaan härkää sarvista ja pohtimaan tosissaan, mitä digitalisaatio heidän kohdallaan tarkoittaa, miten se muokkaa omaa toimintaa ja kuinka siitä saataisiin uutta potkua ja kilpailuetua kaikkeen tekemiseen.

Muutospainetta on tullut kiristyneen kilpailun myötä myös yhteistyökumppaneilta. Ne ovat ottaneet omat digiloikkansa jo aiemmin ja edellyttävät nyt samoja edistysaskeleita koko verkostolta. Pahimmillaan tämän uhan alla olevalla yrityksellä on jäljellä tasan kaksi vaihtoehtoa: uudistu tai unohdu.

Vientiyritykset etulinjassa

Tätä digipähkinää on viime kuukausina pureskeltu myös helsinkiläisessä Digital Discoveryssa, joka on kartoittanut TOP 200 -kokoluokkaa olevien suomalaisyritysten innovaatio- ja digivalmiuksia haastatteluselvityksessä.

Vastauksista ilmenee, että iso osa vientiyrityksistä on herännyt haasteisiin jo hyvissä ajoin. Kaiken lisäksi edelläkävijät ovat varsin perinteisiltä teollisuustoimialoilta, jotka eivät ole julkisuudessa tai digikilpailuissa juuri näkyneet, toteaa digikonsultointiin ja -kehityshankkeisiin erikoistuneen yrityksen perustajiin kuuluva Maarit Heikkilä.

– Telecom- ja ICT-sektori ovat luonnollisesti etujoukoissa, mutta varsin pitkällä ollaan myös metalli- ja konepajateollisuudessa. Automaatio, robotiikka ja IoT ovat alan kärkiyhtiössä jo arkea ja olennainen osa liiketoimintaa. Samalla niistä on tullut tärkeä kilpailuetu ja menestystekijä, Heikkilä toteaa.

Kyselyn mukaan digipalloa pyöritellään yrityksissä jo lähes toimialaan ja kokoon katsomatta. Haasteina kuitenkin ovat oman henkilöstön resursointi, asiakasymmärryksen puute sekä jossain määrin muutosvastarinta ja merkittävimpänä osaajapula.

– Digiprojekteihin liittyvät rekrytoinnit tuntuvat vaikeutuneen jatkuvasti. Tämä tietysti heijastuu sekä hankkeiden käynnistykseen että läpivientiin, Heikkilä toteaa.

Muutos ottaa aikansa

Kyselyn tuloksia on perkaillut myös Heikkilän kollega, Digital Discoveryn konsultti ja perustaja Vesa Palmu. Hänen mielestään digihankkeissa yksi merkittävä kynnys on aikajänne. Tulosta pitäisi tulla nopeasti, mutta koko liiketoiminnan muutos vaatii pitkäjänteistä panostusta.

– Kyse on teknisten ratkaisujen sijaan liiketoiminnan ja samalla myös omien sisäisten toimintamallien ja kulttuurin muuttamisesta. Se vie aikaa, Palmu muistuttaa.

Esimerkkinä epäonnistumisesta hän mainitsee rahoitusalan, jotka aikanaan lähtivät innolla sähköistämään liiketoimintaansa, mutta aivan liikaa perinteisen investoinnin periaatteella.

– Pankit tekivät oman digiloikkansa jo vuosituhannen vaihteessa. Verkkopankin jälkeen ei tapahtunut juuri mitään kuluttajille näkyvää pitkään aikaan ja lopputulos on nähtävissä. Olemme etenkin mobiiliratkaisuissa monia muita maita jäljessä, Palmu toteaa.

Myös pk-sektorilla digitalisaatioon liittyvä muutostarve on voitu hyvinkin tiedostaa. Hiljaisempina aikoina jo toteutuslistalle nostetut kehityshankkeet ovat kuitenkin suhdanteen parannuttua voineet monessa yrityksessä jäädä tilaustulvan ja arkisten työkiireiden alle.

– Pulma on juuri tässä. Uudistuminen jää helposti taka-alalle, jos kädet ovat muutenkin täynnä töitä, Palmu lisää.