Työmatkaliikenteen luontoisetujen muutokset

Työryhmä antoi elokuussa erillisen väliraportin luontoisetujen veromuutoksista ja siihen liittyvä lainsäädäntö on tullut voimaan 1.1.2021 alkaen.

Työsuhdematkalippu 1.1.2021 alkaen

Työsuhdematkalippu on verovapaa etu 3 400 euroon asti. Aikaisempi työsuhdematkalipun 300–740 euron välinen veronalainen osuus poistui. Edun ollessa alle 750 euroa työnantajan ei tarvitse selvittää työntekijän todellisia asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia. Yli 750 euron työsuhdematkalippu on verovapaa vain todellisten asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten osalta. Verovapaus koskee vain henkilökohtaisia matkalippuja.

Verovapaus soveltuu vain työnantajan antamiin matkalippuihin. Jos palkansaaja ostaa lipun itse ja työnantaja maksaa hänelle lipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama osuus on kokonaan palkkaa.

Verovelvolliselle ei synny asunnon ja työpaikan välisistä matkoista vähennettäviä matkakustannuksia siltä osin kuin hän on saanut verovapaata lippuetua. Saatu polkupyöräetu vähentää verovapaan työsuhdematkalipun 3 400 euron maksimimäärää.

Polkupyöräetu 1.1.2021 alkaen

Työnantajan tarjoama polkupyöräetu on verovapaa etu 1 200 euroon saakka vuodessa. Verotusarvoon lasketaan arvonlisäverollinen hankintahinta viidelle vuodelle jaettuna, pääoman korko ja vuosittaiset huolto-, korjaus- ja muut käyttökustannukset. Verovapaan edun kriteerinä on se, että polkupyörän omistus säilyy työnantajalla. Polkupyöräedun voi saada myös sähköpolkupyörästä. Sähköpolkupyörä voi olla varustettuna enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla, joka toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa.

Työnantajan ostama polkupyörä voi olla kalliimpikin kuin 1 200 euroa, koska 1 200 euron edun vuosittaisessa verovapaudessa otetaan huomioon polkupyörän käyttöaika. Hankintahintaan luetaan pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet (valot, lukitus, nastarenkaat). Myös pyöräilykypärä luetaan osaksi pyörän hankintahintaa.

Verohallinnon ohjeessa käyttöajaksi on mainittu viisi vuotta. Vuosittaiset kulut saadaan laskettua seuraavalla tavalla:

Pyörän hankintahinta varusteineen, johon lisätään pääoman vuotuinen korko, jaetaan 5 vuodella. Näin saadaan vuotuiset pääomakustannukset. Jos työnantaja maksaa myös pyörän huolto-, korjaus- yms. kuluja, lisätään niistä aiheutuneet kustannukset pääomakustannuksiin. Huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa tai sitä alemmat todelliset kustannukset. Saatu summa on edun vuosiarvo. Kuukausittain käytettävä arvo saadaan jakamalla vuosiarvo käyttökuukausilla.

Koron määränä käytetään valtiovarainministeriön puolivuosittain vahvistamaa peruskorkoa. Koron laskennassa pääoma-arvo pienenee vuosittain pyörästä tehtyjen poistojen määrällä.

Mikäli yritys hankkii työsuhdepolkupyörän leasingsopimuksella, polkupyöräedun luontoisetuarvo työntekijän verotuksessa on työnantajalle aiheutuva kustannus (leasingmaksu/kk) vähennettynä leasing-yhtiölle maksetuilla toimistokuluilla. Myös käyttökustannukset, esimerkiksi huollot ja korjaukset, otetaan huomioon edun arvossa.

Saatu polkupyöräetu pienentää työsuhdematkalipun maksimin verovapaan 3 400 euron määrää.

Sähköauton luontoisetuarvon alennus

Täyssähköautojen vapaan autoedun ja käyttöetuna annetun autoedun verotusarvoa lasketaan 170 euroa kuukaudessa vuosina 2021–2025. Vapaassa täyssähköautoedussa on lisäksi 120 euron alennus käyttökustannuksista verotusarvoa laskettaessa.

Sähköauton latausetu

Työnantajan tarjoama sähköauton tai hybridiauton latausetu vapautetaan väliaikaisesti verosta vuosina 2021–2025. Verovapaus koskee lataamista työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Verovapaasti ladattava auto voi olla käyttöetuauto tai työntekijän oma auto. Verovapaus ei koske kotona tapahtuvaa lataamista.

Vapaan autoedun ollessa kyseessä työnantaja voi kustantaa lataussähkön eikä siitä synny erillistä etua, sillä vapaan autoedun arvoon sisältyy myös auton käyttövoimakustannusten arvo. Työnantaja voi maksaa myös vapaaseen autoetuun liittyvän täyssähköauton kotona tapahtuvan latauksen verovapaasti, jos lataukseen kuluneen sähkön osuus on luotettavasti selvitettävissä erillisellä mittauslaitteella.

Sähköauton latauslaite

Vuodesta 2021 alkaen työsuhdesähköauton kotilatauslaite katsotaan osaksi työsuhdeauton lisävarusteita ja verotetaan osana autoetua kuten muutkin lisävarusteet. Lisävarusteiden hankintahinnat ja asennuskustannukset lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden yhteenlaskettu arvo ylittää 850 euroa. Lisävarusteena käsittelyn edellytyksenä on, että latauslaitteen omistus säilyy työnantajalla. Jos latauslaitteen omistus siirtyy työntekijälle, tulee koko latauslaitteen käyvästä suorittaa vero.

Jukka Koivumäki
veroasiantuntija
Helsingin seudun kauppakamari