Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Yhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset voivat jatkossa perinteisen kokouksen lisäksi pitää kokouksensa täysin etäkokouksina tai ns. hybridikokouksina. Tässä artikkelissa käymme läpi uutta termistöä sitä mitä keskeisimmät muutokset tarkoittavat käytännössä. Aihetta tarkastellaan osakeyhtiölain näkökulmasta, mutta pitkälti samansisältöiset säännöt koskevat lakimuutoksen mukaan myös asunto-osakeyhtiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä.
Uudessa lainsäädännössä erotetaan toisistaan ilman fyysistä kokouspaikkaa järjestettävä kokous, johon kaikki osanottajat osallistuvat etäyhteyksin (Etäkokous) ja kokous, johon voi osallistua sekä kokouspaikalla että etäyhteyksin (Hybridikokous). Riippumatta siitä millä tavalla kokous järjestetään, molemmissa kokoustyypeissä kaikilla osallistujilla on täysimääräiset osallistumisoikeudet kokouksen aikana. Mikäli etäosallistujat eivät voi käyttää kokouksen aikana oikeuksiaan täysimääräisesti, kyseessä ei ole lain tarkoittama etä- tai hybridikokous. Miten uudet kokoustyypit ja niiden järjestämisen edellytykset eroavat toisistaan käytännössä?
Etäkokous
Hybridikokous
Mikäli yhtiökokouksessa hyödynnetään etäyhteyksiä (etä- tai hybridikokouksena), on kokouskutsusta käytävä selkeästi ilmi, minkälaisesta etäosallistumismahdollisuudesta on kysymys. Kutsussa on myös ohjeistettava, miten etäosallistumisen tekninen toteutus tapahtuu ja mitä teknisiä edellytyksiä etäosallistuminen vaatii. Riittävää on, että kutsussa esimerkiksi viitataan yhtiön verkkosivuilta löytyvään tarkempaan ohjeistukseen. Lisäksi kutsussa on hyvä olla maininta siitä, mihin mennessä osakkaan on ilmoitettava kokoukseen osallistumistapa.
Osakkaan ilmoittautuminen etäosallistujaksi on sitova, jos kokouskutsussa on ollut tieto ilmoituksen sitovuudesta. Tällöin etäosallistujaksi ilmoittautunutta ei tarvitse päästää kokouspaikalle edes passiivisena kuuntelijana, eikä tämä voi valtuuttaa toista osallistumaan kokoukseen puolestaan. Näin yhtiö pystyy suunnittelemaan kokoustilajärjestelyt tehokkaasti etukäteen. Säännös kuitenkin sallii fyysisesti osallistujaksi ilmoittautuneet vaihtamaan osallistumisensa etäyhteydeksi, mikäli yhtiöllä on tällaiseen muutokseen riittävät valmiudet.
Osallistujilla on oltava täydet läsnäolo-, puhe-, ja äänioikeudet samalla tavalla kuin fyysisesti osallistuvillakin. Tietyt etäyhteyksillä osallistumiseen liittyvät eroavaisuudet on kuitenkin sallittava. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että hetkittäiset katkokset- tai vaikeudet kokouksen seuraamisessa eivät vaikuta etäosallistujien läsnäolo-oikeuteen.
Käytännön kokouksissa käytettäviä teknisiä ratkaisuja ei rajoiteta lainsäädännöllä, vaan tärkeintä on että täysimääräisten osallistumisoikeuksien käyttäminen on tosiasiassa mahdollista. Etäosallistujien osallistumisoikeus ei lain mukaan edellytä vahvaa tunnistautumista, mutta osallistumisoikeus on voitava jollain tavalla selvittää. Tämä voidaan toteuttaa tapauskohtaisesti mm. nimenhuudolla kokouksessa tai etäosallistumislinkkien ja -käyttäjätunnusten toimittamisella osakkaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Lainsäädännössä on varauduttu myös häiriötilanteisiin kokousten yhteydessä: jos tekniset häiriöt voivat vaikuttaa päätösten pätevyyteen, ja häiriön korjaaminen viivästyttäisi kokousta olennaisesti, yhtiökokouksen puheenjohtajalla on oikeus keskeyttää kokous ja siirtää kokous enintään 10 arkipäivän päästä jatkettavaksi. Lain esitöissä on erikseen mainittu, että yksittäisen osakkeenomistajan päätelaitteen häiriötä ei ole pidettävä tällaisena merkittävänä häiriönä. Yhtiökokouksessa voidaan muissa lievemmissäkin häiriötilanteissa enemmistöpäätöksellä päättää keskeytyksestä. Jos keskeytykseen johtavat tekniset häiriöt ilmenevät kesken kokouksen, kokouksessa aikaisemmin tehdyt päätökset voivat silti olla päteviä.
Simo Kahelin
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari