Marko Silen on Helsingin seudun kauppakamarin johtaja.

Voiko yritys vapaasti valita asiakkaansa tai jakeluverkostonsa b-b-kaupassa?

Lähtökohta on sinänsä selkeä: yleisen sopimusvapauden nojalla elinkeinonharjoittaja voi vapaasti valita sopimuskumppaninsa.

Yritys voi myös kieltäytyä myymästä toiselle yritykselle esimerkiksi sillä perusteella että asiakas on maksukyvytön. Hyväksyttävä peruste kieltäytyä myymästä voi olla myös kapasiteettiongelma tai syrjimättömästi sovellettu selektiivinen jakelujärjestelmä.

Määräävä markkina-asema

Käytännössä yleisimmät poikkeukset oikeuteen vapaasti valita yritysasiakkaansa tulevat jos yrityksellä on määräävä markkina-asema. Määräävällä markkina-asemalla tarkoitetaan sitä että yritys pystyy olennaisesti vaikuttamaan tuotteestaan perimiin hintoihin tai toimitusehtoihin. Määräävän markkina-aseman äärimuoto on monopoli. Määräävään markkina-asemaan johtava markkinaosuus on EU-käytännössä ollut minimissään usein yli 40 % ja kotimaisessa käytännössä vähintään 50-60 %:n osuus markkinoista. Nyrkkisääntönä voisi sanoa että alle 25 %:n markkinaosuudella määräävä markkina-asema ei yleensä synny.

Määräävässä markkina-asemassakaan olevalla yrityksellä ei ole sopimuspakkoa, mutta sen on kieltäytyessään yhteistyöstä toisen yrityksen kanssa osoitettava sille kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävät periaatteet. Näitä voivat olla esimerkiksi edellä ensimmäisessä kappaleessa mainitut syyt.

Hintasyrjintä

Sama koskee myös niin sanottua hintasyrjintää. Hintasyrjinnällä tarkoitetaan asiakkaiden asettamista erilaiseen asemaan ilman kustannusperusteista tai muuta kilpailuoikeudellista syytä. Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys (kuten muutkin yritykset) voi eriyttää asiakkaidensa hinnat, jos se perustuu esimerkiksi asiakkaiden aiheuttamiin erilaisiin kustannuksiin. Ongelmattomimpia ovat yleensä ostomääriin perustuvat määräalennukset, kunhan nekin perustuvat todellisiin kustannussäästöihin myyjän puolella.

Vapaus valita jälleenmyyjä

Usein esille nouseva asia on myös se, onko yrityksellä oikeus valita vapaasti jälleenmyyjänsä. Tällöin puhutaan niin sanotusta selektiivisestä jakelusta eli yritys valitsee potentiaalisten jälleenmyyjien joukosta ne joiden kanssa ryhtyy liikesuhteeseen. Selektiivinen jakelujärjestelmä on kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävä, jos jälleenmyyjät valitaan laadullisten kriteerien perusteella. Laadulliset kriteerit voivat koskea jälleenmyyjän teknistä pätevyyttä sekä myyntitilojen sopivuutta. Lisäksi edellytetään että vaatimukset koskevat yhdenmukaisesti kaikkia jälleenmyyjiä.

Yksittäisen yrityksen päätöksestä valita asiakkaansa on erotettava niin sanottu kollektiivinen boikotti. Sillä tarkoitetaan sitä, että samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivat elinkeinonharjoittajat kieltäytyvät yhteistyöstä kolmannen liikkeenharjoittajan kanssa. Boikotti voi ilmetä joko toimituskieltona (myyntiboikotti) tai ostoista pidättäytymisenä (ostoboikotti). Boikotti on lähes poikkeuksetta kielletty kilpailunrajoitus.


Marko Silen
johtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Lue myös

Viikon kysymys: Voiko työntekijän irtisanoa opintovapaan aikana ja tuleeko tällöin maksettavaksi irtisanomisajan palkka?

Työntekijällä ei ole erityistä irtisanomissuojaa opintovapaan aikana. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän...

Viikon kysymys: Miten lomautettuina olevien työntekijöiden kesälomien kanssa toimitaan ja voiko kesäloman määrätä pidettäväksi lomautusaikana?

Työnantaja voi määrätä kesäloman pidettäväksi lomautusaikana. Vuosiloma on lakisääteinen ja se...

Neuvontapalvelut: Yleisiä työntekijän talvilomaa koskevia kysymyksiä

Talvilomakausi alkoi lokakuun alussa ja nyt onkin hyvä hetki palauttaa mieleen loman antamiseen ja ajankohtaan liittyviä sääntöjä.