Ammatillisen koulutuksen kehittäminen ei saa jäädä oppivelvollisuusiän pidentämisen jalkoihin

Sanna Marinin hallitusohjelman tärkein tukijajalka on työllisyysasteen nostaminen ja sen saavuttamisen yksi edellytys on nopeiden ja joustavien koulutuspolkujen mahdollistaminen. Vuodenvaihteessa ammatillisen koulutuksen kaksi vuotta täyttänyt lainsäädäntö, joka myös nimellä reformi tunnetaan, tarjoaa tähän erinomaisen työkalupakin, kunhan se maltetaan kunnolla ottaa käyttöön.

Yritysten näkökulmasta ammatillisen koulutuksen ensisijainen tehtävä on kouluttaa osaajia yritysten tarpeisiin nopeasti ja joustavasti ja siten reformi oli varsin tervetullut uudistus.

Kaikkia reformin tuomia mahdollisuuksia ei vielä täysimääräisesti hyödynnetä. Kun oppilaitoksilla ja yrityksillä on tiivis keskinäinen linkki, tieto osaamistarpeista välittyy nopeasti sekä opetukseen että työpaikan käytäntöihin. Elinkeinoelämän lisäksi samaa mieltä asiasta ovat myös ammatilliset oppilaitokset, jotka AMKE ry:n barometrin mukaan pitävät reformia välttämättömänä ja sisällöltään oikeana uudistuksena.

Kaikkien perusasteelta toiselle asteelle siirtyvien nuorten osaamistaso ei kuitenkaan ole riittävällä tasolla menestykselliseen jatko-opiskeluun. Asia ilmenee muun muassa PISA-tuloksista, jotka osoittavat heikosti menestyvien oppilaiden osuuden kasvaneen. Selvää on, että jos perustaidot eivät ole riittävällä tasolla, ei synny myöskään ammatillista kuin muutakaan osaamista. Tähän haasteeseen Marinin hallitus tarttuu elinkeinoelämän laajasta vastustuksesta huolimatta nostamalla kaikkien nuorten oppivelvollisuusikää 18 vuoteen. Muutosta valmistellaan niin parlamentaarisessa, seuranta- kuin projektiryhmässäkin, joissa kaikissa tulisi vastata kysymykseen, miten uudistus rahoitetaan ja miten vaikuttava koko ikäluokkaa koskeva muutos todellisuudessa on.

Sysääkö muutos ammatillisen koulutuksen järjestäjille tehtäviä, jotka eivät sinne kuulu?

Ja unohtuuko samalla ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen siten, että oppilaitosten työelämäyhteydet vahvistuvat? Avoimia kysymyksiä tuntuu olevan enemmän kuin vastauksia niihin.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on enemmistö aikuisia – asia, joka poliittisilta päättäjiltä tuntuu unohtuvan. Ammatillisella koulutuksella voidaan tehokkaasti vaikuttaa työllisyysasteen nostamiseen, työurien pidentämiseen ja jatkuvan oppimisen nykyistä laajempaan käyttöön, mikäli reformin perustavoitteista pidetään kunnolla kiinni.

Oppivelvollisuusiän pidentämisen sijasta tulisi panostaa koulutuspolun alkuvaiheeseen perustaitojen takaamiseksi sekä lisätä panostuksia yritys-oppilaitosyhteistyöhön, oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ja oppimismahdollisuuksien yksilöllistämiseen.

Toivottavasti ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet jatkuvan oppimisen mahdollistajana ja työllisyyskehityksen edistäjänä ei jää oppivelvollisuusiän pidentämisen jalkoihin.

Lue myös:

Johtaja johtaa ihmisiä myös digiaikana

Johdon konsultti ja viestintäasiantuntija Jukka Saksi on havainnut, että digiaikana tarvittavasta johtamisesta on liikkeellä paljon vääriä käsityksiä. – Yleinen harhaluulo...
Edellinen artikkeli Brexit – siirtymäkausi alkamassa vuonna 2020 Seuraava artikkeli Kolme kysymystä ulkomaisesta työvoimasta