Artikkelikuva

Ei romuteta ammatillista koulutusta!

Elinkeinoelämä on huolissaan ammatillisen koulutuksen kehityssuunnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on läpiviemässä oppivelvollisuusuudistuksen vanavedessä myös muita muutoksia, jotka heikentäisivät ammatillista koulutusta ja vesittäisivät vuoden 2018 alusta voimaan tulleita uudistuksia.

Ensimmäinen iso askel taaksepäin olisi osaamisperusteisesta mallista luopuminen ammatillisessa koulutuksessa. Se on nykyjärjestelmän vahvuus, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen yksilöllisessä tahdissa ja joustavasti koulussa, työpaikalla tai digiympäristössä.

Opintojen kesto riippuu opiskelijan osaamisesta, joka todennetaan näytöillä aidoissa työelämän tilanteissa. Opiskelijan oikeus riittävään ohjaukseen ja opetukseen turvataan lainsäädännössä.

Nyt esitetään muutosta, jossa ministeriö saisi valtuudet säätää asetuksella oppituntien määrästä. Tällöin fokus siirtyisi opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista opettajiin.

Toinen muutos koskee rahoitusta. Ammatillisen rahoitusmallissa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus muodostavat toisiaan tasapainottavan kokonaisuuden. Vaikuttavuusrahoitus tarjoaa tässä kokonaisuudessa oppilaitoksille rahalliset kannusteet tukea opiskelijoiden työllistymistä ja järjestää yritystarpeista lähtevää koulutusta.

Nyt ministeriö esittää, että perusrahoituksen osuus kasvaisi ja tuloksiin sidotun rahoituksen osuus pienisi pysyvästi.

Ylipäätään pidämme epäviisaana sitä, että rahoitusmallia muutetaan kesken sen siirtymäkauden, keskellä koronalamaa ja vailla riittäviä vaikuttavuusanalyysejä. Päinvastoin – rahoitusjärjestelmän siirtymäaikaa tulisi pidentää vuodella.

Edellä kuvatut muutokset eivät vie Suomen koulujärjestelmää parempaan suuntaan, vaan uhkaavat heikentää yhdessä alirahoitetun oppivelvollisuusuudistuksen kanssa ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksiä. Tällä on negatiivisia vaikutuksia paitsi ammatillisen koulutuksen laajalle opiskelijajoukolle, myös osaavaa työvoimaa tarvitseville yrityksille.

Hallitus perustelee oppivelvollisuuden pidentämistä työllisyystavoitteilla. Niiden toteutumista voidaan arvioida vasta hyvin pitkällä tähtäimellä, kun taas kustannukset uudistuksesta alkavat juosta heti. Pahimmillaan oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste kaikille alle 20-vuotiaille syö rahat niin yhteiskunnalta kuin ammatilliselta koulutukselta – mutta alkuperäiset ongelmat jäävät. Heikkojen perustaitojen ja nuorten pahoinvoinnin ongelmaa ei näillä lääkkeillä ratkota.

Vetoamme hallitukseen

Kohdennetaan oppivelvollisuusuudistuksen sijaan resurssit oppimisen tukeen peruskoulussa ja ammattiopinnoissa. Hyvä ammattiosaaminen nostaa työllisyysastetta ja on parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Mirja Hannula
Elinkeinoalan keskusliitto EK

Riikka Vataja
Helsingin seudun kauppakamari

Antti Loukola
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry


Kauppalehti 14.9.2020

Mielipide:
Ammatillista koulutusta ei saa romuttaa oppivelvollisuuden pidentämisen varjolla


 

 

Lue myös

Blogi: Rahoitusuudistus jäihin ja paukut ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyden kehittämiseen

Nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaa oppilaitoksia siihen, että opiskelijat ikään ja taustaan katsomatta...

Lausunto: luonnos hallituksen esitykseksi toisen asteen koulutuksen kehittämishankkeeseen liittyvistä säädösmuutoksista

Hallituksen esitys perustuu Marinin hallituksen koulutuspoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksiin, joita on työstetty...