Ei romuteta ammatillista koulutusta!

Ensimmäinen iso askel taaksepäin olisi osaamisperusteisesta mallista luopuminen ammatillisessa koulutuksessa. Se on nykyjärjestelmän vahvuus, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen yksilöllisessä tahdissa ja joustavasti koulussa, työpaikalla tai digiympäristössä.

Opintojen kesto riippuu opiskelijan osaamisesta, joka todennetaan näytöillä aidoissa työelämän tilanteissa. Opiskelijan oikeus riittävään ohjaukseen ja opetukseen turvataan lainsäädännössä.

Nyt esitetään muutosta, jossa ministeriö saisi valtuudet säätää asetuksella oppituntien määrästä. Tällöin fokus siirtyisi opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista opettajiin.

Toinen muutos koskee rahoitusta. Ammatillisen rahoitusmallissa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus muodostavat toisiaan tasapainottavan kokonaisuuden. Vaikuttavuusrahoitus tarjoaa tässä kokonaisuudessa oppilaitoksille rahalliset kannusteet tukea opiskelijoiden työllistymistä ja järjestää yritystarpeista lähtevää koulutusta.

Nyt ministeriö esittää, että perusrahoituksen osuus kasvaisi ja tuloksiin sidotun rahoituksen osuus pienisi pysyvästi.

Ylipäätään pidämme epäviisaana sitä, että rahoitusmallia muutetaan kesken sen siirtymäkauden, keskellä koronalamaa ja vailla riittäviä vaikuttavuusanalyysejä. Päinvastoin – rahoitusjärjestelmän siirtymäaikaa tulisi pidentää vuodella.

Edellä kuvatut muutokset eivät vie Suomen koulujärjestelmää parempaan suuntaan, vaan uhkaavat heikentää yhdessä alirahoitetun oppivelvollisuusuudistuksen kanssa ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksiä. Tällä on negatiivisia vaikutuksia paitsi ammatillisen koulutuksen laajalle opiskelijajoukolle, myös osaavaa työvoimaa tarvitseville yrityksille.

Hallitus perustelee oppivelvollisuuden pidentämistä työllisyystavoitteilla. Niiden toteutumista voidaan arvioida vasta hyvin pitkällä tähtäimellä, kun taas kustannukset uudistuksesta alkavat juosta heti. Pahimmillaan oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste kaikille alle 20-vuotiaille syö rahat niin yhteiskunnalta kuin ammatilliselta koulutukselta – mutta alkuperäiset ongelmat jäävät. Heikkojen perustaitojen ja nuorten pahoinvoinnin ongelmaa ei näillä lääkkeillä ratkota.