fiiliskuva

Ennakointikamari korostaa osaajapulan ratkaisemisessa yhteistyötä

Työllisyystilanne on Uudellamaalla koronapandemian vaikutuksesta todella haastava. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut väestörikkaalla, tiivisti asutulla ja työmarkkinoiltaan palveluvaltaisella alueella selvästi koko maata nopeammin. Työttömyys painottuu alueellamme nuoriin ja tammikuun lopussa alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli hälyttävästi lähes 73 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Uusimaa tarvitsee siis monia akuutteja toimia koronapandemian vaikutuksista selviämiseen. Alueella toimiva laajan toimijaverkoston muodostama Ennakointikamari haluaa kuitenkin muistuttaa myös niistä haasteista ja ilmiöistä, jotka eivät kumpua koronasta, eivätkä siten valitettavasti ratkea rokottamalla. Uudenmaan yrityksiä vuosia vaivannut pula osaavasta työvoimasta ei ole ratkaisevasti helpottanut pandemian aikana. Samalla ennusteet kertovat, että työelämän vaatimustasot tulevat jatkossa vain kasvamaan. Alueen nykyisiin ja eritoten tuleviin osaajatarpeisiin vastaaminen vaatii siis oikeanlaisia toimenpiteitä usealla eri sektorilla.

Ammatillisen koulutuksen resursseista huolehdittava

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on kuluvalla hallituskaudella tapahtunut pääasiassa perusasteen päättäneiden nuorten näkökulmasta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli puolet on kuitenkin yli 20-vuotiaita, jo työelämästä kokemusta hankkineita. Koulutusmuotoa ei siis voida kehittää vain yhden kohderyhmän ehdoilla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille on turvattava kyky vastata yritysten osaajatarpeisiin nopeasti ja joustavasti myös tilanteessa, jossa järjestäjille asetetaan uusia mittavia velvoitteita oppivelvollisuusiän laajentamisen myötä.

Nuorten työllistymisessä avainasemassa ovat riittävät perustaidot. Pudokasvaarassa olevat lapset ja nuoret on tunnistettava riittävän aikaisessa vaiheessa ja tarjottava yksilöllistä tukea, jotta ongelmat saadaan ratkaistua ennen siirtymistä toisen asteen koulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen henkilökohtainen osaamispolku mahdollistaa yksilölliset tavat oppia ja sen toteutumisen edellytys on tiivis yhteistyö yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä. Osaamisperustaisuuden periaatetta ei saa romuttaa eikä oppivelvollisuusiän laajentaminen saa tarkoittaa sitä, että ammatillisen koulutuksen perustehtävä osaavan työvoiman tarpeisiin vastaajana unohdetaan.

Laadukas ja tuloksellinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yritysten välillä on sekä opiskelijan että elinkeinoelämän etu ja edellyttää riittävästi siihen kohdennettuja resursseja.

Uusimaa tarvitsee korkeakoulutettua osaamista

Metropolialueen merkitys koko maan taloudelle on kiistaton, sillä peräti 40 prosenttia koko maan BKT:sta tuotetaan pk-seudulla. 2010-luvulla Uudenmaan osuus kaikista Suomen avoimista työpaikoista kasvoi tasaista tahtia lähes ollen lähes 40 prosenttia vuonna 2019. Samoin Uudenmaan korkeakoulujen vetovoima kasvaa vuosittain, mutta alueen korkeakoulujen aloituspaikkamäärät eivät nouse samassa suhteessa. Merkittävä osa kasvavasta kysynnästä tulee alueen sisältä: Uudenmaan osuudet sekä koko Suomen ylioppilaista (+7 %) että ammatillisen perustutkinnon suorittaneista nuorista (+9 %) ovat kasvaneet 2000-luvulla selvästi, mutta Uudenmaan osuus koko maan korkeakoulupaikoista ei ole muuttunut tänä aikana laisinkaan.

Tämä yhdistettynä Uudenmaan korkeakoulujen vetovoimaan myös alueen ulkopuolelta on johtanut siihen, että hakijoiden määrä alueelle on kasvussa ja eritoten yliopistojen osalta ensisijaisesti Uudellemaalle hakeneiden osuus on vuosina 2018–2020 kasvanut merkittävästi 34 prosentista 44 prosenttiin. Jatkuva vaje korkeakoulujen aloituspaikoista aiheuttaa alueen nuorten hakeutumista korkeakoulutukseen toisaalle ja uusmaalaiset ovatkin yliedustettuina useiden muiden alueiden korkeakouluhauissa.

Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkamäärä onkin kiireellisesti nostettava tasolle, joka vastaa alueen osaajatarpeisiin.

Jatkuvaan oppimiseen tartuttava oikein keinoin

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tavoitteena on työuran aikaisen osaamisen kehittämisen joustava mahdollistaminen. Uudistuksen onnistumisen edellytyksenä on, että tieto osaajatarpeista liikkuu nykyistä paremmin yritysten ja koulutuskentän toimijoiden välillä. Jatkuvan oppimisen uudistukseen käytettäviä resurssia on uusien rakenteiden luomisen sijasta kohdennettava olemassa olevan, laajan palvelutarjonnan nykyistä selvästi parempaan löydettävyyteen digitalisaatiota hyödyntäen. Jatkuvan oppimisen uudistuksen onnistumisen edellytys on yritysten, TE-hallinnon ja opetushallinnon välinen saumaton yhteistyö. Alueella tässä haastavassa tilanteessa käynnistyneet, kesään 2023 kestävät työllisyyden kuntakokeilut korostavat tarvetta alueelliselle yhteistyölle entisestään.

Joustavia polkuratkaisuja koulutusasteelta toiselle (esimerkiksi ammatillinen koulutus – ammattikorkeakoulu) on sujuvoitettava ja niistä on tehtävä valtavirtaa.

Vieraskielisen työvoiman saatavuutta edistettävä työelämää kuunnellen

Koulutusjärjestelmän kykyyn ottaa vastaan maahanmuuttajia on panostettava nykyistä enemmän. Samalla on panostettava siihen, että maassa jo olevien henkilöiden osaaminen tunnistetaan ja se välittyy yritysten tietoon. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vauhdittamista on tehtävä kaikilla käytössä olevilla keinoilla, joista yksi on vieraskielinen tutkintokoulutus.

Vieraskielisten ammatillisen koulutuksen tutkintojen tarjonnan on vastattava työelämän tarpeisiin ja jäykästä lupamenettelystä on luovuttava. Nykyisen kaltainen tiukasti säädelty malli on uusmaalaisten yritysten kasvun este.

Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Ennakointikamari vastaa Helsingin seudun työvoimahaasteeseen yhdistämällä yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset.

Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon, joiden näkemykset ovat perustana foorumin tuottamalle tilannearviolle ja toimenpidesuosituksille.

Ennakointikamarin syksyllä 2020 julkaistu raportti Työvoiman kysyntä, saatavuus ja osaamistarpeet – syksy 2020

Lue myös

Osaajapulaan tarvitaan yhteistyötä ja yrityslähtöisiä opintopolkuja

Pitkän ja piinavan koronakurimuksen yhtenä valopilkkuna on ollut Suomen varsin suotuisia suhdannetilanne. Pandemian alussa uhkana...

Laurean avainkumppanuus: Paljon muutakin yhteistyötä kuin vain harjoittelupaikkoja 

Laurea-ammattikorkeakoulu tarjoaa yrityksille kokonaispaketin, joka sisältää opiskelijoiden harjoittelun ohella yhteistyötä kehityshankkeissa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

Ennakointikamari vastaa Helsingin seudun työvoimahaasteeseen yhdistämällä yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset

Koronan kuritus palveluvaltaiselle Uudellemaalle on ollut raskas, ja työttömyyden kasvu tuntuu...