Fortum panostaa puhtaaseen energiaan.

Fortum panostaa puhtaaseen energiaan

Fortum on varautunut käynnissä olevaan energiamurrokseen ja on tällä hetkellä jo Euroopan kolmanneksi suurin CO2-vapaan energiantuottaja. Energia-alan murros on valtava – ja vauhti huima. Ilmastovastuu on korostetusti esillä Fortumin strategiassa.

Timo Piispa johtaa Fortumilla Suomen lämmitys- ja jäähdytysliiketoimintaa. Hän teki katsauksen Fortumin kestävän kehityksen teemoista ja tavoitteista Helsingin seudun kauppakamarin Espoon aluejohtokunnan kokouksessa torstaina 10. joulukuuta 2020.

Piispa kertoo, että vähäpäästöinen energiantuotanto – on se sitten ydin-, vesi- tai tuulivoimaa – on Fortumissa keskiössä.

  • CHP-tuotanto eli yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on jäänyt taka-alalle. Fortumin Suomen kaukolämpötuotannon on tarkoitus olla täysin hiilineutraali tämän vuosikymmenen loppuun menneessä. CO2-vapaalla tuotannolla on tulevaisuus, muilla ei, Piispa painottaa.

Uniperin yrityskaupan myötä Saksan energiamurros on tullut isommin myös Fortumin agendalle. Piispan mukaan hiilivoimalla ei ole pitkällä aikavälillä sijaa Fortumissa.

  • Tavoite on kasvaa erityisesti uusiutuvassa tuuli- ja aurinkoenergian tuotannossa. Kaasulla on välttämätön rooli siirtymävaiheessa. Pystymme sen avulla varmistamaan huoltovarmuuden, esimerkiksi yöaikaan tai pilvisinä päivinä. Pidemmällä aikavälillä panostamme puhtaaseen kaasuun, varsinkin päästöiltään neutraaliin vetyyn, Piispa korostaa.

Fortumin CO2-vapaa tuotantoportfolio kasvaa lähivuosina. Energiatuotanto on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, jopa edellä hiilineutraalisuustavoitteita Euroopan tuotannon suhteen. Espoon energiakartalla Fortumilla on myös vahva rooli. Vuonna 2016 Fortum ja Espoon kaupunki sitoutuivat muuttamaan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella toimivan kaukolämmön hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Yhteisessä Espoo Clean Heat -ohjelmassa luovutaan lisäksi kivihiilen käytöstä viimeistään vuonna 2025. Energiamurros rullaakin Espoossa erityisen lujaa juuri nyt. Datakeskuksista ja puhdistetusta jätevedestä kerätään hukkalämpöä, kaukolämpöverkkoon liitettäviä teollisen mittakaavan ilma-vesilämpöpumppuja pilotoidaan ja Espoon krematorio syöttää lämpöä Fortumin verkkoon.

  • Kivenlahteen on otettu käyttöön toukokuun alussa varsin iso biomassalla toimiva lämpölaitos ja Suomenojalla on suljettu yksi hiilikattila. Päästöt ovat jo yksin tämän vuoden osalta merkittävästi viime vuotta pienemmät. Jos säästynyttä energiaa suhteuttaa johonkin, määrä vastaa suunnilleen samaa määrää energiaa, mikä kuluisi, jos jokainen espoolainen kävisi vuoden aikana kerran lomalennolla Thaimaassa, Piispa selventää.

Viime viikkoina Fortum on ollut erityisesti esillä Vermon ja Otaniemen ilma-vesilämpöpilottien kanssa.

  • Testaamme pilottihankkeissa teknologiaa, jollaista ei ole vielä koko maailmassa käytössä tuossa kokoluokassa. Jos talven kokemukset ovat myönteisiä, ensi vuonna on mahdollista tehdä investointipäätöksiä aidosti teollisen mittakaavan lämpöpumppuyksiköistä, sanoo Piispa.

Ensi kesänä Suomenojalle valmistuu kolmas lämpöpumppulaitos. Sen avulla Fortum tuottaa 65 megavattituntia lämpöenergiaa jäteveden hukkalämmöstä: espoolaisten aamusuihkujen jätevesilämpö hyödynnetään jatkossa ennen mereen laskemista.

Fortumin tavoitteita tulevaisuudessa

Tulevaisuuden osalta Fortumin tavoittelee vakaampaa ja kilpailukykyisempää lämpöenergian hintaa yrityksille. Uudet energiahankkeet tuovat myös työtä alueelle: esimerkiksi datakeskushankkeet Espoossa ja Kirkkonummella tulevat olemaan isoja, pysyviä työllistäjiä.

Lue myös

Liiketoimintamahdollisuuksia Latinalaisesta Amerikasta

Brasilia – mahdollisuuksien maa Brasilia on maailman kahdeksanneksi suurin talous, ja pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se on maailman...

Katse kohti Romaniaa, Sloveniaa, Bulgariaa, Kroatiaa ja markkinamahdollisuuksia

Romania tarjoaa markkinamahdollisuuksia uskottua enemmän Romaniaa, joka on suuri kasvumarkkina, ei vielä tunneta vielä kovin...

Latinalainen Amerikka pysyy kiinnostavana suomalaisille tuotteille ja ratkaisuille

Latinalaisen Amerikan maat ovat edelleen merkittävä markkina-alue suomalaisille tuotteille ja ratkaisuille, vaikka koronapandemia koettelee maita ankarasti tällä hetkellä.