Helsingin seudun kauppakamarin liikennevaliokunnassa käsiteltiin Helsingin keskustan kehittämisestä. Kuvassa Aleksanterinkatu.

Helsingin keskustan kehittäminen ja ratikkahankkeet liikennevaliokunnan kokouksessa

Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen kertoi liikennevaliokunnalle kaupungin tuoreista linjauksista Helsingin ydinkeskustan kehittämiseksi. Keskustan vetovoiman heikkeneminen on ollut nähtävissä jo ennen koronaa, ja pandemian negatiivisista vaikutuksista ainakin osa tullee jäämään pysyviksi.

Usko kaupungistumisen jatkumiseen ja keskustan vetovoimaan on kuitenkin vahva. Mannisen mukaan keskustan kehittämisen täytyy nojautua ensi sijassa laatuun ja erikoistumiseen, mutta samalla on huolehdittava toimintojen monipuolisuudesta. Kaupungin tulee turvata keskustan kehittyminen luomalla maankäytöllisiä edellytyksiä investoinneille. On tärkeää saada Helsingin keskustaan uusia vetovoimatekijöitä.

Eteläsatamassa autolauttaliikenteen siirtyminen pois Makasiiniterminaalin puolelta avaa paljon mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi nykyistä houkuttelevammaksi. Tallinnan autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan, jonka toimintaedellytykset turvataan Länsiväylälle johtavalla sataman autoliikenteelle tarkoitetulla tunnelilla. Tavoitteena on, että Arkkitehtuuri- ja design-museo voitaisiin toteuttaa Eteläsatamaan noin viiden vuoden kuluessa.

Kävelykeskustan kehittämiseen liittyen tutkitaan myös mahdollisuudet rajoittaa autoliikennettä Esplanadien alueella. Päätös linjauksista tehdään kaupunginhallituksessa syksyllä 2021. Keskustaa elävöitetään muun muassa lisäämällä kadulle avautuvia tiloja ja kortteleiden välisiä jalankulkuyhteyksiä, edistämällä kortteleiden sisäosien kattamista, täydentämällä maanalaisia kävely-yhteyksiä ja mahdollistamalla ravintoloiden ja kahviloiden terassien toteuttaminen.

Pääkaupunkiseudun raitiotieverkkoa kehitetään voimakkaasti tulevina vuosina. HKL:n toimitusjohtajan Ville Lehmuskosken mukaan verkon pituus kolminkertaistuu 50 kilometristä 150 kilometriin. Investoinnit raitiotiejärjestelmään ovat yhteensä 2,7 miljardin euron luokkaa vuoteen 2040 mennessä.

Raide-Jokerista on rakennettu jo melkein puolet, ja Kruunusillat-hanke lähtee rakentumaan tämän vuoden aikana. Myös Kalasataman ja Pasilan välisen raitiotien rakentaminen on alkamassa. Raitiotieverkon merkittävä laajentaminen edellyttää varikoiden uudistamista. Viimeisin raitiovarikko on peräisin 60 vuoden takaa.

Kaupunkikehittämishankkeet käynnissä

Suuret raitiotieinvestoinnit ovat samalla merkittäviä kaupunkikehittämishankkeita, joilla tavoitellaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja lisää kantakaupunkimaista asuinympäristöä.

Pitkäaikaisista ja laajoista rakennustöistä aiheutuu väistämättä monenlaista haittaa kaupunkilaisille ja yrityksille. Lehmuskosken mukaan töiden etenemisestä ja haitoista viestitään aktiivisesti ja haittoja minimoidaan kaikin mahdollisin keinoin.

Lue myös

Mitä ydinkeskustan elinvoima tarkoittaa poliitikoille ja päättäjille?

Helsingin keskustan elinvoiman parantaminen on varmasti kaikkien alueen vaikutuspiirissä toimivien tavoite. Yritysten näkökulmasta yksi keskeinen...

Helsingin kaupunki haluaa kehittää keskustan vetovoimaa ja parantaa keskustassa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä

Helsingin kaupungille vireä ja vetovoimainen keskusta on erittäin tärkeä. Helsingin uudessa...

Helsingin keskustan näivettyminen on pysäytettävä

Vuonna 2020 Aleksanterinkadun alueella vähittäiskaupan liikevaihto laski 10 %, mikä on enemmän kuin Helsingin seudulla ja koko...