Hiilivapaassa maailmassa vihreillä valheilla on lyhyet jäljet

Moni yritys joutuu tulevina vuosina puristamaan omaa hiilijalanjälkeään aivan uusille lukemille, mikäli mielii pysyä mukana markkinoilla. Pelkällä viherpesulla ja mielikuvilla ei kisassa kuitenkaan enää pärjätä. Niiden sijasta asiakkaille on tarjottava aitoja faktoja ja sertifikaatteja omasta ympäristöystävällisyydestä.

Suomi tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, mutta moni yritys aikoo päästä tavoitteeseen jo huomattavasti tätä aiemmin. Osa on kuitenkin edelleen ymmällään koko asian kanssa ja miettii tälläkin hetkellä kuumeisesti, kuinka ylipäätään lähteä liikkeelle.

Tähän pulmaan pureuduttiin perjantaina 26.3. myös Helsingin seudun kauppakamarin Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta II-webinaarissa.

Tällä kertaa asiantuntijana oli Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus ympäristöasioista niin yritysten, edunvalvonta- ja ympäristöjärjestöjen kuin EU:n ja julkisyhteisöjen puolelta.

Hänen ensimmäinen neuvonsa olikin se, että nyt on korkea aika pysähtyä ja miettiä, mitä ilmastonmuutoksen ja hiilineutraaliuden myötä muuttuva liiketoimintaympäristö tarkoittaa oman yrityksen toiminnalle.

Millaista bisnes on tulevina vuosina, mitä strategiassa pitäisi huomioida ja millaisin askelin kannattaisi edetä omalla kehityspolulla?

– Ilmastonmuutos on jo täällä ja se on tosiasia. Siksi emme voi jäädä sopeutumisessakaan vapaamatkustajiksi. Muutokselle on nyt myös poliittista tahtotilaa ja isot linjat tuleville vuosille ovat varsin selvät, Koskinen tähdensi.

Entinen ekstra on nykynormaali

Yrityksen strategiassa kytkös ilmastonmuutokseen pitääkin saada kristallinkirkkaaksi: käytännössä liiketoiminta on muokattava sellaiseksi, että se on myös hiilineutraalissa maailmassa mahdollista. Jos se ei onnistu, niin sitten on mietittävä ajoissa muita vaihtoehtoja.

– Monen tänä päivänä vielä varsin validin, mutta paljon päästöjä aiheuttavan bisneksen lähtölaskenta on jo alkanut. Ja syynä on yksinkertaisesti ristiriita hiilineutraaliuden kanssa, Koskinen totesi.

Samalla hän tähdensi, että liiketoiminnan kääntäminen ympäristöystävällisempään suuntaan pitää olla aitoa ja perusteellista. Se, mikä muutama vuosi sitten oli tällä saralla uraa uurtavaa ja edistyksellistä, on tänään monessa kohtaa pelkkä perustaso.

– Rima nousee näissä asioissa jatkuvasti. Esimerkiksi kierrätys ei ole enää mikään varsinainen ympäristöteko, vaan itsestään selvyys. Erilaiset ympäristömerkit alkavat olla monella toimialalla jo minimitaso ja mikäli niitä ei täytä, on vaikea pysyä edes markkinoilla, Koskinen muistutti.

Samaan hengenvetoon hän tähdensi, että katteettomille lupauksille ja ympäristöystävällisyyden ylisanoille – suomeksi sanottuna viherpesulle – ei ole enää tilaa.

– Viherpesusta jää nopeasti kiinni, sillä kuluttajat ovat niistä tietoisia ja myös tarkkoja. Lupausten kanssa on oltava todella tarkkana ja samalla on osoitettava, että oma tuote, palvelu tai toiminta oikeasti pienentää hiilijalanjälkeä, Koskinen lisäsi.

Katse oikeisiin päästökohteisiin

Kuinka sitten valmistaa ja tarjota entistä ympäristöystävällisempiä tuotteita ja palveluja, kun kaikesta jää lopulta jonkinlainen ympäristöjalanjälki?

Asiantuntijan mukaan hiilijalanjäljen laskennassa onkin oltava tarkkana, sillä raaka-aineiden, materiaalien ja tuotannon lisäksi siinä on huomioitava myös pakkaus, jakelu, käyttö, kierrätys, uusiokäyttö ja loppusijoitus. Lisäksi tästä ketjusta on osattava poimia se kohta, jossa syntyvät suurimmat päästöt ja keskityttävä ensin sen pienentämiseen.

– Esimerkiksi tavallisen t-paidan päästöistä 70 prosenttia syntyy tuotannosta. Auton kohdalla tuotannon osuus on sen sijaan alle 10 prosenttia, mutta käytönaikaiset päästöt ovat 77 prosenttia, Koskinen ynnäili.

Ekologisen tuotteen ja palvelun perusomaisuuksia ovat hänen mukaansa käytettävyys ja tarpeellisuus. Lisäksi sillä on pitkä elinkaari, se on korjattavissa, huollettavissa ja kierrätettävissä ja parhaimmillaan se korvaa monta tuotetta. Esimerkiksi kännykkä on tänä päivänä korvannut monilla kuluttajilla puhelimen, pelikonsolit, radion, telkkarin ja kameran.

– Päästöt vähenevät tekemällä päästöjä vähentäviä tekoja, mutta vain konkreettiset teot lasketaan, Koskela kiteytti.

Hyppy uuteen vai nopeampia hevosia?

Kaisa-Reeta Koskisen kolumni Hyppy uuteen vai nopeampia hevosia? on luettavissa Kauppakamarilehdestä.

Helsingin seudun kauppakamarin CO2-päästöjä on kompensoitu.
Kompensaation kohteena Hiilineutraalit painotuotteet.

Reforest.fi

Lue myös:
Edellinen artikkeli Avia-verkoston ilmastositoumus: Lentoasema-alueen toimijat nostavat kestävän kehityksen valtikseen Seuraava artikkeli Valmet – KoulutusOnlinen aktiivikäyttäjä