Drone lentää sinisellä taivaalla.

Ilmailun ekosysteemit tarvitsevat uusia innovaatioita

Ilmailusektorilla muutosten merkit ovat olleet nähtävissä jo ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa. Ala muuttuu nopeasti, ja kriisit ovat vain vauhdittaneet kehitystä.

Helsingin seudun kauppakamarin haastattelussa ilmailualan näkymiä arvioivat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja liiketoimintajohtaja Pasi Salo Aii Airspace Design Oy:stä.

Koronapandemia ehti koetella ilmailun toimijoita ennennäkemättömän pitkään, ja taakkaa on lisännyt helmikuussa alkanut Ukrainan sota. Jo aiemminkin pandemiat – tai niiden uhka, tuhkapilvet ja lentoliikenteeseen kohdistuneet terrori-iskut ovat aiheuttaneet alalle laskusuhdanteita sekä pysyviä muutoksia, joihin sopeutuminen on tapahtunut suhteellisen nopeasti. Ilmailuala on muutoksessa – lentoliikenteessä on innovaatioita ja kokeiluja. Perinteisen lentotoiminnan kilpailijoiksi ovat nousseet miehittämättömät ilma-alukset, niin sanotut dronet, sekä sähköinen ilmailu. Niiden potentiaali on tunnistettu ja kehitystyö käy kiihtyvällä tahdilla.

Lentomenetelmät digitalisoituvat ja uudistuvat

Niin sanotun miehittämättömän ilmailun sekä sähköisen rahti- ja matkustajalentotoiminnan volyymi kasvaa lähimmän vuosikymmenen sisällä. Suomi onkin juuri sopiva maa lentoliikenteen kevyille ja joustaville muodoille – pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan sähkölentämisestä tulee osa liikennejärjestelmäämme jo seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. | Kuva Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia.

”Sähkölentäminen voi parantaa saavutettavuutta ja poikittaisyhteyksiä maassamme. Sen vaikutus liikennejärjestelmäämme on erittäin merkittävä”, ministeri painottaa.

Tulevaisuudessa volyymin kasvun painopiste suuntautuu nykyisten matkustajaliikenteen lentoasemien ulkopuolelle. Lentopaikka voi jatkossa olla avoinna oleva digitalisoitu risteysasema, joka keskustelee automatisoiduin menetelmin erilaisten lentävien laitteiden kanssa. Suomen vaativissa olosuhteissa henkilökuljetuksia ja raskaampia rahtikuljetuksia varmistetaan kuitenkin etälennonjohtokeskuksesta. Tämä asettaa uusia vaatimuksia ilmaliikenteen valvonnalle, lentomenetelmien ja -reittien suunnittelulle ja järjestämiselle.

”Etälennonjohdon avuksi tarvitaan lentomenetelmiä ja -reittejä, jotka takaavat turvallisen välimatkan maastoon ja esteisiin sekä mahdollistavat liikennevirtojen erottelun toisistaan. Perinteisesti lentomenetelmät ja -reitit ovat olleet puhtaasti ilmailuviranomaisten tai valtionyhtiöiden tuottamia. Menetelmien ja reittiverkoston kehitystyö on tehty kansallisten lentoyhtiöiden tai valtion ilmailun ehdoilla”, kuvailee Aii Airspace Design Oy:n liiketoimintajohtajan Pasi Salo.

Aii Airspace Design Oy:n liiketoimintajohtaja Pasi Salo seisoo ikkunoiden edessä, taustalla kartta.
Liiketoimintajohtaja Pasi Salo.

Uudet ilmailukonseptit sopivat pienemmille lentokoneille, erityisesti sähkölentokoneille ja pienemmille lentopaikoille, joilta koskaan aikaisemmin ei ole lennetty reittiliikennettä. Uudet konseptit tulevat olemaan kysyntäperusteisia, jolloin lentoja lähtee digitaalisella alustalla syntyvän tarpeen mukaan, olipa kyse matkustajista tai rahdista. Verkkokaupan kasvu on tukijalkana rahtikuljetusten ketjuille, joissa mannerten välinen rahti voi jatkaa matkaansa pienemmillä lentolaitteilla.

Ilmailun ekosysteemin muutos kysyy kansallista ja kansainvälistä sääntelyä

Yksityistymisen ja kilpailun vapautumisen myötä ilmailuun voidaan tuoda tarvepohjaisia innovaatioita, jotka palvelevat useita asiakassegmenttejä. Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt selvitystyön matalalentoreittiverkoston luomisesta. Lentomenetelmäsuunnittelun muutosta tukemaan on luotu avoin suunnittelumarkkina uudistamalla yleiseurooppalaisia sääntöjä, Suomen ilmailulakia ja kansallisia normeja. Viimeisimmät muutokset ovat astuneet voimaan huhtikuussa.

Ministeri Harakka painottaa, että matalalentoverkon kehittäminen on Suomessa jo varsin pitkällä.

”Matalalentoverkosto on ensimmäisiä askeleita sähköisessä lentämisessä ja sitä edistetään usean ministeriön yhteistyönä. Tavoitteena on, että sen suhteen päästäisiin ottamaan konkreettisia askeleita jo ensi vuonna, jos määrärahat sen kehittämiseen löytyvät”, Harakka sanoo.

Hänen mukaansa kansainvälinen sääntely saattaa jarruttaa sähköisen ilmailun kehitystä. ”Puhutaan sen verran uusista metodeista ja tekniikoista, että koneita ei välttämättä saada liikennekäyttöön viiden vuoden sisällä juuri kansainvälisen sääntelyn vuoksi. Toivon, että kansainvälisillä foorumeilla pyrittäisiinkin nyt eri yhteyksissä vauhdittamaan aktiivisesti kehitystyötä”, hän jatkaa.

Moni ilmailuun liittyvä kehitystyö on jo olemassa olevien palvelujen kehittämistä.

”Matalalentoverkosto palvelisi viranomaistoimintaa, kuten lääkäri- ja pelastushelikoptereita sekä muuta valtion ilmailua, mutta niiden ohella myös kaupallista ja yksityislentotoimintaa. Verkosto on hyvä esimerkki uusista, tarvepohjaisista innovaatioista, jotka voivat palvella useita käyttäjäryhmiä. Samalla kun kaikkien toimintaedellytykset paranevat, kunkin käyttäjäryhmän kustannukset laskevat”, Salo sanoo. Salon mukaan sähköistyvä ilmailu luo erinomaiset puitteet myös vihreän energian hyödyntämiseen ja lisäämiseen laajemmalti.

”Lentoasemat voisivat tulevaisuudessa muuttua jopa vihreän energian tuottajiksi, hyvien tuuli- ja aurinkovoimamahdollisuuksiensa myötä. Näistä on olemassa hyviä näyttöjä jo nykyisellään.”

Digitaalisen ilmailun valtavirtaistumiseen on vielä matkaa, mutta ensimmäiset liikahdukset eteenpäin on jo tehty. 


Haastattelija: Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari


Helsingin seudun tulevaisuusvisio 2050

Kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarisen mukaan Kauppakamari huolehtii siitä, että seudun yritysten liikenteeseen ja logistiikkaan liittyvät tarpeet ymmärretään päätöksenteossa.

”Tulevaisuusvisiossamme on konkreettisia toimia ja keskustelunavauksia metropolialueen kehittämiseksi. Tulevaisuuden liikenne- ja logistiikkatarpeisiin varautuminen edellyttää kaavoitusta 20-30 vertiportille, 40-50 drone-portille ja muutamille helipadeille. Vuonna 2050 Helsingin seudulla kaikki kaavatasot maan alta ilmatilaan asti mahdollistavat seudun kehittymisen monipuolisesti”, Pakarinen esittää.

Lisätietoa visiosta ja vaikuttamistyöstämme löytyy verkkosivuiltamme.

Vaikuttamistyön painopisteet | Liikenne

Helsingin seudun visio 2050 | Raportti

Valiokunnat | Liikennevaliokunta

Lue myös

Kansainvälinen osaaja opettaa koko organisaatiota

Suomi ikääntyy ja eläköityy kuluvalla vuosikymmenellä vauhdikkaasti. Väestöennusteiden mukaan nykyisestä työvoimareservistä jättäytyy vuoteen 2030 mennessä pelkästään Uudellamaalla...

Kasvun edellytykset kasassa

Ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta tarvitaan päätöksenteossa erityisesti uudella valtuustokaudella, sillä kuntien toimintaympäristössä tapahtuu nyt suurempia muutoksia kuin miesmuistiin....

Kuntatalous on vaalien tärkein kysymys

Uudet valtuustot joutuvat ottamaan koronan heikentämän taloustilanteen muutokset kertaheitolla vastaan. Viime vuonna valtion kunnille osoittamat korotetut valtionosuudet,...