Katainen Espoon Elinkeinofoorumissa: Katse luontoarvoihin ja kestävämpään kasvuun

Sitran yliasiamiehellä Jyrki Kataisella oli selkeät tulevaisuusvisiot Espoon Elinkeinofoorumin kuulijoille. Tulevaisuus tarjoaa monia kasvupolkuja, mutta niitä on rakennettava entistä enemmän luonto- ja ympäristöarvot huomioiden.

Espoon jo perinteeksi muodostunut Elinkeinofoorumi keräsi tälläkin kertaa puhujia talouden, tutkimuksen ja elinkeinoelämän huipulta. Ja kuten koronakaudella on tullut jo tavaksi, toteutettiin Business Espoon järjestämä tapahtuma webinaarina. Suosio oli jopa aiempaa parempi, sillä livestreamilla oli yli 400 seuraajaa.

Keskiviikkoaamun (12.5) teemoja olivat työelämän murros ja kestävä kasvu, joihin pureutui muun muassa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.  Hän kuvasi edessä olevaa muutosta vielä monin verroin isommaksi kuin mitä Suomessa koettiin 1990-luvun laman jälkeen. 

– Isoimmat muutosvoimat liittyvät kestävyysarvoihin ja datalouteen. Ne voivat tuntua monista vielä kaukaisilta, mutta tulevat vaikuttamaan kaikkiin talouden rakenteisiin, Katainen painotti.

Hän huomautti kestävyysteeman olevan jo tärkeä osa taloutta ja yhteiskuntakehitystä. Jatkossa on kuitenkin huomioitava myös luonnonvarojen kestävä käyttö ja uhkaava lajikato.

– Yritysten on tehtävä voittoa jatkossakin. Mutta millä ehdoilla tämä talous pyörii, se tulee muuttumaan. Ei siis ihme, että elinkeinoelämä on alkanut ottaa tämän haasteen tosissaan. Nyt kestävyysarvot on saatava osaksi markkinatalouden pelisääntöjä, Katainen totesi.

Ilmastonmuutokseen ja päästöihin on hänen mukaansa jo herätty. Seuraava askel on pysäyttää luonto- ja lajikato, joka etenee vääjäämättä myös meillä Suomessa.

– Jos emme pysäytä tätä kehitystä ja kytke taloutta sen yhdeksi ratkaisuksi, olemme pulassa. Lisäksi ongelmat ja ratkaisut ovat paikallisia. Kiinaa niistä on turha syyttää, Katainen tähdensi.

Kunnat hyvä kokeilualusta datainnovaatioille

Tulevaisuuttamme mullistaa myös datatalous, johon on niinikään luotava eettisesti kestävät pelisäännöt.

– Perinteisten raaka-aineiden käyttöä säädellään jo varsin hyvin ja samanlaiset tarvitaan myös datan hyödyntämiseen, hän totesi.

Samalla Katainen kannusti suomalaisyrityksiä mukaan datatalouteen, mutta muistutti digitalisaation tarjoavan paljon mahdollisuuksia myös kunnille.

– Kunnat eivät tässä yksin pärjää, vaan tarvitsevat yhteistyötä yksityisen sektorin ja tutkimuslaitosten kanssa. Niille kunta on mielekäs testialusta uusille innovaatioille, Katainen totesi.

Koronan jälkeen tulee kasvunykäys

Elinkeinofoorumissa saatiin myös tuore suhdannekatsaus, kun Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu avasi sekä Suomen talouden että maailmantalouden näkymiä.

Loppuvuosi näyttää hänen mukaansa kaikin puolin lupaavalta: korona hellittää, rokotukset etenevät, rajoituksia höllennetään ja talouden rattaat lähtevät pyörimään jopa odotettua kovemmilla kierroksilla.

– Ennusteet povaavat globaalisti lähes 6 prosentin talouskasvua, mikä olisi kovin lukema todella pitkään aikaan. Euroalueen kasvuennuste on 4,5 prosenttia ja Suomessakin 3,0 prosenttia, Koivu kertoi.

Käänne on myös alkanut jo näkyä: asuntomarkkinat käyvät kuumana ympäri maailmaa, hinnat nousevat ja kuluttajat satsaavat entistä enemmän koteihin, vapaa-ajan välineisiin sekä elektroniikkaan.

– Tämä on luonnollisesti heijastunut teollisuustuotantoon, jossa suomalaisyrityksetkin ovat jo päässeet hyvään imuun – toisin kuin taannoisessa finanssikriisissä. Etenkin Yhdysvaltojen digiloikka, isot kone- ja laiteinvestoinnit sekä satsaukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat Suomelle hyviä uutisia, Koivu muistutti.

Jättimäisten koronaelvytysten kääntöpuolena ovat riskit Yhdysvaltain talouden ylikuumenemisesta, inflaatiosta ja korkojen noususta myös euroalueella. Koivun mukaan korkotaso lähtee jossain vaiheessa nousuun täälläkin, mutta maltillisemmin kuin rapakon takana.  

– Korona on mullistanut monia asioita, kuten etätyön ja nettikaupan. Se, tuleeko tästä jonkinlainen talouden murroskohta, selviää parin vuoden päästä, Koivu totesi.

Yhteinen voimannäyte Business Espoolle

Webinaarin moderaattorina toiminut Helsingin seudun kauppakamarin Espoon toimiston johtaja Saija Äikäs totesi yhteyksien sulkeuduttua, että elinkeinofoorumi oli jälleen yksi osoitus yhteistyön ja etenkin Business Espoon voimasta.

– Business Espoossa saman katon alle on saatu seitsemän eri toimijaa, jotka pystyvät palvelemaan yrityksiä koko niiden elinkaaren ajan. Ja kaikki hoituu sujuvasti yhdeltä luukulta, Äikäs huomautti.

Kauppakamari on tarjonnut BE-verkostossa apua etenkin koulutus- ja kansainvälistymisasioissa. Samalla se on kerännyt kehuja ja kiitosta sekä saanut näkyvyyttä osaavana asiantuntijatahona.

– Korona-aikana näille palveluille on ollut entistä enemmän kysyntää. Osaavan työvoiman puute on  myös monessa espoolaisyrityksessä merkittävä kasvun este, Äikäs totesi.

Lue myös:
Edellinen artikkeli Kauppakamarit: Tällainen on yritysmyönteinen kunta – kuntatalous on vaalien tärkein kysymys Seuraava artikkeli ATA carnet nopeuttaa tavaroiden väliaikaista vientiä