Keskon aluejohtaja Mika Sivula, Helsingin seudun kauppakamarin Vuosikirjassa 2022.

Kauppa on taas kotikorttelin keskipiste

Posti- ja pakettipalvelua, ruoka-annoksia ja ravintolaelämyksiä. Kaupasta on kasvanut alati monipuolisempi palvelupiste ja kohtauspaikka. Siksi myös sen toimintaedellytyksistä ja saavutettavuudesta on pidettävä tarkasti huolta jo kaavoitusvaiheessa, muistuttaa Keskon aluejohtaja Mika Sivula.

Uusimaa on monelle toimialalle ylivoimaisesti tärkein ja volyymeiltään suurin alue. Sitä se on myös vähittäiskaupalle ja sen suurimmalle toimijalle K-ryhmälle.

– Uusimaa ja etenkin Helsingin seutu on koko Suomen talouskasvun moottori. Sen merkitystä lisää se, että kasvavia alueita on Suomessa muutoinkin enää vain muutamia, toteaa Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Mika Sivula.

Hänellä on aluekehitykseen myös kuntaperspektiivia, sillä ennen vuodenvaihteessa alkanutta Kesko-pestiään Sivula toimi Lohjan kaupunginjohtajana. Järvikaupunkiin hän siirtyi viime vuosikymmenen puolivälissä Pielaveden kunnan ruorista.

Kuntajohtajana hän on voinut seurata läheltä myös kaupan roolin kasvua yhtenä keskeisenä lähipalvelujen tuottajana. Korona-aikana noiden lähipalvelujen merkitys on korostunut entisestään.

– Kauppa on asumiseen ja arkeen olennaisesti liittyvä palvelu ja elämälaatukysymys, jonka on oltava lähellä ihmistä. Tiukimpien koronarajoitusten aikaan lähikauppa saattoi olla monelle asiakkaalle jopa ainoa kontakti ulkomaailmaan, Sivula muistuttaa.

Suunta kohti pienempiä yksiköitä

Takavuosina kauppaa kritisoitiin niiden suurhankkeista, jotka siirsivät palvelut kaupunkien laitamille, lisäsivät yksityisautoilua ja kuihduttavat samalla elävät keskustat. Samoja pelkoja esiintyy edelleen, mutta Sivulan mukaan todellisuus ei lopulta ole näin kaksijakoinen.

– Monessa kotitaloudessa isommat ostokset haetaan edelleen isommista marketeista, mutta päivittäistavarat lähikaupasta. Citymarketin kaltaisille isoille yksiköille on edelleen paikkansa, mutta kehittämisen painopiste on aiempaa enemmän lähikaupan puolella, hän muistuttaa.

Ja vaikka neliömäärät ovat saattaneet pienentyä, se ei suinkaan ole tarkoittanut palvelun heikentymistä. Kauppa on päinvastoin alkanut vetää puoleensa alati laajempaa kirjoa erilaisia oheispalveluja ja pandemian aikana tämä konseptimuutos on vain korostunut.

– Lähikaupasta on tullut palvelupiste, jossa on esimerkiksi verkkokaupan pakettien noutopisteet, apteekkiautomaatti ja jopa ravintolapalveluja, Sivula listaa.

Saavutettavuus on avainasia

Palvelukirjon laajentuessa korostuu toimipisteiden sijainti ja saavutettavuus, sillä lähikauppaan on päästävä sujuvasti useilla eri liikennevälineillä. Samalla myös kaupan oman tavaralogistiikan on toimittava mahdollisimman kitkattomasti, mikäli se mielii täyttää sille asetetut ja alati kasvavat palveluhaasteet.

Sivula tunnustakin, ettei näiden väylätarpeiden yhdistäminen ole aina helppoa.

– Kaupan saavutettavuutta pitää miettiä mahdollisimman tarkasti jo uusia asuinalueita suunniteltaessa. On myös muistettava, ettei eri liikennemuotoihin saa suhtautua liian yksipuolisesti, hän toteaa.

Tässä kohtaa kaiken keskiöön nousee kaavoitus, maankäyttö, rakentaminen ja itse asiassa koko kaupunkikehitys. Niissä on jatkossa huomioitava entistä paremmin myös kaupallisten palveluiden riittävyys sekä kauppojen ympärille – ja parhaimmillaan saman katon alle hakeutuvat oheispalvelut.

– Suunnittelijoiden ja päättäjien on perehdyttävä entistä syvällisemmin siihen, mitä nykyaikaisen ja laadukkaan kaupan pyörittäminen lopulta vaatii. Kauppaa ja muita toimintoja ei voi enää takavuosien tapaan erottaa toisistaan, sillä kauppareissulta haetaan maitopurkin ohella paljon muutakin, Sivula huomauttaa.

Kaavoitukseen sujuvuutta ja tasapuolisuutta

Haasteena on myös nykyinen lainsäädäntö, joka ei ole pysynyt muutostrendien perässä. Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa, mutta urakka vaikuttaa haastavalta: lain ensimmäinen versio keräsi lausuntokierrokselta runsaasti risuja.

Sivulan mielestä kaavoituksen ja siihen liittyvän byrokratian pitäisi olla nykyistä yksinkertaisempaa, sujuvampaa ja ennustettavampaa. Paikkakuntakohtaisia eroja tulisi niitäkin tasoittaa.

– Kaupan hankkeissa suunnitteluketjut ovat varsin pitkiä, joten itse toteutukseen haluttaisiin usein päästä mahdollisimman nopeasti. Aikahaarukka voi kuitenkin venyä paikkakunnasta riippuen vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi, Sivula harmittelee.

Keskon selvitysten mukaan 75 prosenttia suomalaisista asuu alle kahden kilometrin päässä lähikaupastaan. Jatkossa tuo välimatka saattaa lyhentyä entisestään, sillä Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa asuvia ohjataan entistä enemmän kohti autotonta elämäntapaa.

Sivulan mukaan suunta kannatettava, mutta mitalilla on tässäkin kaksi puolta.

– Kauppa tarvitsee toimivat yhteydet ja riittävästi tilaa sekä asiakkaille että tavaravirroille. Kaikkea ei kuitenkaan voi rakentaa pelkästään polkupyörien ja raideliikenteen varaan edes Helsingissä. Myös autolla liikkuvia on ajateltava, hän huomauttaa.

Tutustu myös selailtavaan
Vuosikirjaan 2022 (sisältää Helsingin seudun kauppakamarin 2021 toimintakertomuksen).

Kauppakamarilehti.fi: Kaupunginjohtajan positiivinen ongelma

Valiokuntatoiminta Helsingin seudun kauppakamarissa

Kaupan- ja palvelujen valiokunnan työskentelyssä korostuvat kunnallisvaalit ja kuntien mahdollisuuksiin vaikuttaa Helsingin seudun elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen, kaupan ja palvelualojen koronasta aiheutuviin haasteisiin vastaaminen ja toimialan uudistuminen, vastuullisuus liiketoiminnassa ja taloussuhdanteiden seuranta. Valiokunnan jäsenten näkemyksiä hyödynnetään muun muassa kaupan sijantiin, liikenteeseen ja osaavaan työvoimaan liittyvissä kysymyksissä.

Lue myös

Lausunto: Hallituksen esitys ulkomaalaislain 5 luvun muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt ulkomaalaislain 5 luvun ja siihen liittyvien lakien uudistamisesta lausuntoa. Helsingin...

Kauppakamarilehti nostaa yritysturvallisuuden muutoksen esiin

Kansainvälisille markkinoille suuntaavan yrityksen kannattaa bisneksen ohessa pohtia myös turvallisuusriskejä. Vieraassa kulttuurissa ja toimintaympäristössä riski...

Lausunto: Helsingin pysäköintipolitiikka 2022 – raporttiluonnos

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on pyytänyt Helsingin seudun kauppakamarin lausuntoa Helsingin pysäköintipolitiikka 2022 -raporttiluonnoksesta. Kauppakamari esittää...