Korkeakoulutuksen lisäaloituspaikoilla helpotusta Uudenmaan hakijasumaan

Hakijasuman purulla hallitus pyrkii muun muassa vähentämään nuorisotyöttömyyttä. Keskeinen kysymys on, miten lisäpaikat jaetaan niin, että niistä saadaan suurin mahdollinen hyöty.

Koko yhteiskuntaa, maan taloutta ja työllisyystilannetta rajusti ravisuttanut koronakriisi ei muuta sitä tosiasiaa, että Uudenmaan työikäisestä väestöstä noin neljännes jää seuraavan kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle. Vaikka osaajapula on kriisin myötä hetkeksi muuttanut muotoaan, ongelma ei ole kadonnut mihinkään ja jatkossa on entistä suurempi tarve erityisesti korkeakoulutaustaa vaativalle osaamiselle. Mainittakoon vielä sekin, että Uusimaa on Tilastokeskuksen syksyisen väestöennusteen mukaan myös ainoa maakunta, jonka väkiluku kasvaa myös 2030-luvulla kasvun muodostuessa pääasiassa opiskelijoista ja maahanmuuttajista.

Yllä mainitut asiat eivät kuitenkaan ole toistaiseksi näkyneet Uudellamaalla sijaitsevien korkeakoulujen resursoinnissa.

Lukuja tarkasteltaessa käy ilmi, että esimerkiksi vuosina 2018 ja 2019 uusia ylioppilaita valmistui koko maassa noin 30 000 ja heistä lähes kolmannes Uudellamaalla. Siitä huolimatta korkeakoulujen aloituspaikoista vain noin neljännes sijaitsi Uudellamaalla. Huomionarvoista on myös se, että esimerkiksi vuonna 2018 koko maan korkeakouluihin yhteishaussa hakeneista noin 35 % haki ensisijaisesti Uudellemaalle.

Korkeakoulutukselle lisätalousarviossa suunnatut paikat on suunnattava sinne, missä osaajien tarve on suurin ja työpaikkoja on eniten tarjolla.

Uudenmaan korkeakoulujen tilanne on korjattava jo tulevan syksyn lisäpaikkoja jaettaessa.