Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
LOMAUTUS JA LOMA
Työntekijällä on oikeus saada kesälomansa lomakaudella (2.5.–30.9.) lomautuksesta huolimatta. Lomautus väistyy loman ajaksi, työntekijälle maksetaan lomapalkkaa loman ajalta ja lomautus jatkuu ilman erillistä lomautusilmoitusta välittömästi loman päätyttyä. Jos työntekijällä on aikaisempien vuosien lomista säästettyä säästövapaata, hänellä on oikeus saada ne lomakorvauksena, mikäli työnantaja lomauttaa hänet toistaiseksi.
Loma tulee pääsääntöisesti antaa normaalina lomakautena lomautuksesta huolimatta eli 2.5.–30.9. välisenä aikana. Koska lomaa on kertynyt vain 12 päivää, on se annettava yhdenjaksoisena. Myös osalomautetun työntekijän loma annetaan siten, että lomaa kuluu normaalia viikkoa kohden 6 lomapäivää, myös lomautuspäivät ovat siis lomapäiviksi luettavia. Lomapalkka lasketaan kuukausipalkkaisen työntekijän kyseessä ollessa 100 prosentin työajasta lasketun kuukausipalkan mukaan.
Jos työntekijä on osa-aikaisesti lomautettuna, lomautuspäivät ovat työssäolon veroisia päiviä enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Kuuden kuukauden määräaika on lomanmääräytymisvuosikohtainen eli jos henkilö on useamman vuoden osa-aikaisesti lomautettuna, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli osalomautus jatkuu vuosia, työntekijä ansaitsee vuosittain puolet lomistaan.
LOMAUTUS JA LUONTOISEDUT
Työnantajalla ei ole velvollisuutta pitää luontoisetuja työntekijän käytössä lomautuksen aikana. Työnantaja voi valita kolmesta vaihtoehdosta:
Asuntoedusta on oma säännöksensä, jonka mukaan työntekijällä on oikeus käyttää asuntoa, vaikka työnteko on hyväksyttävästä syystä keskeytynyt. Tästäkin voidaan periä vastiketta tietyin edellytyksin.
LOMAUTUS JA MUU TYÖ LOMAUTUSAIKANA
On. Työsopimuslain mukaan työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä. Tämä oikeus on riippumaton lomautuksen toteuttamistavasta. Lähtökohtaisesti työntekijä ei saa kuitenkaan tehdä aikaisemman työsopimuksen kanssa kilpailevaa sopimusta. Toisaalta lomautustilanteessa kilpailevan toiminnan kieltoa voitaneen tulkita normaalia suppeammin. Lomautuksen päättyessä työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi tekemänsä toinen työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.
LOMAUTUS JA SAIRAUSLOMA
Ei ole. Koska työntekijä on ehtinyt saada lomautusilmoituksen ennen sairastumistaan, poissaoloa käsitellään sairauspoissaolona vain lomautuksen alkamiseen saakka ja lomautuksen alettua lomautuksena.
Sairausajan palkkaa maksetaan työsopimuslain mukaan sairastumispäivältä ja yhdeksältä arkipäivältä. Tälle ajalle sattuneet työpäivät maksetaan sairausajan palkkana. Työntekijä saa siis tässä tapauksessa palkan yhdeltä työpäivältä per viikko. Loput päivät hän on lomautettuna. Samoin menetellään, jos työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkanmaksu kausi on pidempi.
Koska sairausloma on alkanut ajallisesti ensin siis ennen lomautusilmoituksen antamista, pidetään hänen poissaolonsa syynä sairauslomaa niin kauan kuin sitä yhtäjaksoisesti jatkuu. Poissaolon syy vaihtuu lomautukseksi vasta sairausloman päätyttyä.
Kirsi Parnila
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari