Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Epäselvä lasku tuli – pitääkö ihan oikeasti maksaa?
Julkaistu:
Yrityksissä, yhteisöissä ja säätiöissä vastaanotetaan edelleen paljon epämääräisiä kirjeitä ja laskuja, jotka ovat aiheettomia tai tarkemmin tarkasteltaessa saattavat osoittautua tarjouksiksi.
Kauppakamariin tulee edelleen jatkuvasti yhteydenottoja näihin epämääräisiin laskuihin ja muihin yhteydenottoihin liittyen, ja varsinkin lähestyttäessä kesää laskujen määrä yleensä lisääntyy, kun vakituinen henkilöstö lomailee.
Epäselvä sopimus tai lasku
Suuri osa laskuista ja tarjouksista on toki aiheellisia. Mukaan mahtuu kuitenkin yhteydenottoja, joiden lähettäjien tarkoitusperät eivät välttämättä ole rehelliset, jolloin puhutaan niin sanotuista huijauslaskuista. Tyypillisesti näiden yhteydenottojen avulla pyritään saamaan yrityksen edustaja allekirjoittamaan epäedullinen ja epäselvä sopimus ilman kunnollista harkintaa, ja vastineena tarjottu palvelu on ollut hintaansa nähden erittäin suppea. Yrityksiin on lähetelty useiden tuhansien eurojen laskuja palveluista, joiden oikea arvo yritykselle on ollut siten hyvinkin kyseenalainen.
Edelleen kauppakamarin jäsenyritykset ovat raportoineet lisäksi muun muassa EU:hun viittaaviin tavaramerkki-, VAT- tai muihin rekisteritunnustietokantoihin liittyvistä palveluista. Nimistä huolimatta kyseessä eivät ole olleet EU:n tai minkään muun virallisen toimijan rekisterit, vaikka ilmoituksissa ja verkkosivustoilla on tällainen vaikutelma luotu.
Puhelinmarkkinoinnissa puhelun ja tilausvahvistuksen sisältö saattaa poiketa toisistaan, eikä vastapuoli myönnä poikkeamaa puhelimessa puhutusta.
Mikäli yritys sitoutuu näihin palveluihin, voi niistä olla erittäin hankalaa päästä irti.
Mikä on huijauslasku?
Lainsäädännössä ei ole varsinaista määritelmää huijauslaskulle. Elinkeinonharjoittajien väliseen sopimusvapauteen kuuluu myös se, että myös huonoja sopimuksia saa tehdä. Mikäli kyseessä on kuitenkin niin sanottu rahastusyritys ja tarjottavan vastineen määrä pieni suhteessa hankintahintaan, puhutaan yleisesti huijauslaskusta tai epämääräisestä tarjouksesta.
Jos kyseessä on selkeästi yritys erehdyttää laskun saajaa, voi kyseessä olla rikos.
Miten sopimus sitten syntyy?
Jokaisen tarjousten ja laskujen kanssa tekemisissä olevan tulisi ymmärtää sopimuksen syntymekanismi. Mikäli kyseessä on lasku, jonka maksuvelvollisuutta ei ole aiemman sopimuksen perusteella, on lasku aiheeton ja se tulee lähtökohtaisesti reklamoida. Jos kyseessä on tarjous, syntyy varsinainen sopimus, kun tarjoukseen on annettu hyväksyvä yksiselitteinen vastaus.
On myös hyvä muistaa oikeustoimilain 33 §, jonka mukaan ”oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen ja sen johon oikeustoimi oli kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen”. Erehdyttäminen voi siis johtaa sopimuksen pätemättömyyteen.
Kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko esimerkiksi epämääräinen osoitetietojen tarkistuskirje tarkalleen ottaen tarjous, jonka palauttamisella ja yhteystietojen antamisella itse asiassa sitoudutaan kalliiseen ja pitkäkestoiseen palveluun, josta ei ole yritykselle käytännössä hyötyä.
Mika Lahtinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari
Toimintaohjeita huijauslaskujen ja epäselvien tarjousten varalle
- Keskitä hankinnat tietyille henkilöille ja varmista menettelytavat. Mieti, mitä palveluita yritys oikeasti tarvitsee.
- Älä sitoudu puhelimessa tilauksiin. Vaadi tilauksista aina kirjallinen tarjous, jossa on mukana sopimusehdot.
- Tutustu ehtoihin huolellisesti ja varmista, että ymmärrät ehdot. Epäselvissä tilanteissa kysy lisätietoja/tarkennusta ja käytä asiantuntijaa. Laskun tulee perustua aina sopimukseen.
- Ristiriitatilanteissa pyydä kirjallisesti mahdollinen nauhoite käydyistä puhelinkeskusteluista. Mikäli et saa nauhoitetta, ota yhteyttä tietosuojavaltuutettuun.
- Käytä tarvittaessa aikaa laskun todenperäisyyden varmistamiseen ja lähettäjän taustojen selvittämiseen. Huomaa, että luotettavalta vaikuttava nettisivu ei ole välttämättä sitä, miltä se näyttää.
- Mikäli laskussa viitataan tilaukseen/sopimukseen, tulee tilauksen/sopimuksen olla tehty pätevästi ja sopimusehtojen olla käytettävissä.
- Reklamoi välittömästi ja todisteellisesti (kirjallisesti) laskun lähettäjälle laskussa mainittuun osoitteeseen, että palvelua tai tuotetta ei ole tilattu. Näin ollen sopimusta ei ole syntynyt, minkä vuoksi lasku on aiheeton, eikä sitä tulla maksamaan. Dokumentoi käyty kirjeenvaihto.
- Älä soita laskussa mahdollisesti mainittuun asiakaspalvelunumeroon, käytä sähköpostia.
- Jos saat laskusta maksukehotuksen, tee vastaava ilmoitus myös siitä kirjallisesti ja ota ilmoituksestasi itsellesi kopio.
- Jos saat perintätoimistolta perintäkirjeen, tee vastaava ilmoitus myös siitä kirjallisesti perintätoimistolle. Ilmoita, ettei sinulla ole sopimussuhdetta laskuttajan kanssa ja että lasku on aiheeton. Liitä perintätoimistolle menevään kirjeeseen myös jäljennökset laskuttajalle lähettämistäsi ilmoituksista.
- Jos saat perintäkirjeen, jossa uhataan maksuhäiriömerkinnällä, voit tarkistaa Suomen Asiakastieto Oy:stä, onko heillä yhteistyösopimusta kyseisen perintätoimiston kanssa ja rekisteröikö se maksuhäiriötietoja ilmoituksen perusteella.
- Yhdistyksen tai säätiön kerätessä rahaa, huomioi, että yhdistyksellä tai säätiöllä pitää olla poliisin myöntämä rahankeräyslupa.
- Mikäli sopimus on tehty elinkeinonharjoittajien välillä, tulee maksulle saada vastiketta. Usein on ostajan kannalta järkevää vaatia palvelua ensin ja maksaa vasta sitten.
- Epäselvissä tilanteissa jäsenen kannattaa ottaa yhteyttä kauppakamarin lakimieheen.
- Tee tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille. Usein saman lähettäjän lähettämiä epäilyttäviä laskuja on lähetetty poliisille jo aiemmin.
