Neuvontapalvelut: Neljä pointtia etätyöstä

Työmatkakustannusten korvaaminen

Työnantaja saa korvata työmatkakustannuksia työntekijälle verovapaasti silloin, kun työntekijä tekee työmatkan erityiselle työntekemispaikalle. Se, onko työnantajalla velvollisuutta korvata kustannuksia, perustuu työehtosopimusmääräyksiin tai työnantajan matkustussääntöön.

Kodin ja varsinaisen työpaikan välisiä matkakustannuksia työnantaja ei voi korvata verovapaasti, työsuhdematkalippua lukuun ottamatta, joten etätyössä pitää selvittää, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Jos työntekijä saa valita, työskenteleekö hän työnantajan toimipaikassa vai etänä, työnantajan toimipaikka on edelleen työntekijän varsinainen työpaikka. Siten matkakustannuksia kotoa toimipaikalle ei voida korvata verovapaasti, vaikka työntekijä työskentelisikin pääasiallisesti kotona.

Jos taas työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijä työskentelee muuten etänä mutta viikoittain myös työnantajan toimipaikassa, toimipaikka on työntekijän varsinainen työpaikka. Vain silloin, jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työntekijä työskentelee kotona ja käy työnantajan toimipaikassa vain satunnaisesti, esimerkiksi kerran kuukaudessa, koti on varsinainen työpaikka ja matkaa toimipaikalle voidaan pitää matkana erityiselle työntekopaikalle.

Työturvallisuuden arviointi

Työnantajan vastuu huolehtia siitä, että työntekijöiden terveys ja turvallisuus eivät vaarannu työssä, koskee myös etätyötä. Työturvallisuuslaki edellyttää työstä johtuvien vaarojen ja haittojen selvittämistä ja arviointia.

Apuna voidaan käyttää esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen Etätyön työolojen ja työympäristön kartoitus -lomaketta, jonka avulla työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä kartoittaa muun muassa työtilan ergonomiaa, työympäristötekijöitä ja työssä kuormittumista.

Työtapaturmien korvaaminen

Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella kotona tehtävässä työssä korvataan tapaturmat, jotka ovat sattuneet työtä tehtäessä. Vakuutusturva etätyössä on siten suppeampi kuin silloin, kun työtä tehdään työnantajan toimipaikalla, jossa vakuutusturvan piiriin kuuluvat muun muassa ruokailu- ja virkistystauoilla sekä matkalla työpaikalle ja sieltä kotiin sattuneet tapaturmat.

Esimerkkinä voidaan mainita vakuutusoikeuden ratkaisu VakO 22114:2021. Etätyössä kotonaan työskennellyt A kolautti etäkokoukseen osallistuessaan kahvimukin hampaaseensa. Vakuutusoikeus katsoi, että vaikka A oli osallistunut kahvia juodessaan etäkokoukseen, itse kahvinjuonti, jonka seurauksena tapaturma oli aiheutunut, ei kuulunut hänen työtehtäviinsä. Tapaturman ei voitu katsoa sattuneen työnteon yhteydessä eikä A ollut oikeutettu korvauksiin.

Vakuutusoikeuden ratkaisussa VakO 3812:2020 etätyössä kotonaan työskennellyt A oli menossa keittiön pöydän äärestä sohvalle, kun hänelle sattui vahinkotapahtuma. A:n mukaan hän työskentelee etätyöpäivinä keittiön pöydän ja työpöydän ääressä sekä sohvalla. Vahinkotapahtuman sattuessa A luki kannettavalta tietokoneelta työhön liittyviä sähköposteja. Vakuutusoikeus katsoi, että vaikka A oli siirtyessään työpisteeltä toiselle lukenut kannettavalta tietokoneelta työsähköposteja, itse siirtymisen, jonka seurauksena vahinkotapahtuma aiheutui, ei voitu katsoa kuuluvan A:n työtehtäviin. Siten A:n vahinkoa ei korvattu työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla.
Niin halutessaan työnantaja voi täydentää lakisääteistä tapaturmavakuuttamista vapaaehtoisella vapaa-ajan vakuutuksella.

Etätyö ulkomailla

Vaikka etätyö olisi sallittua, työntekijä ei voi päättää itse työskennellä ulkomailla ilman, että siitä ja työskentelyn ehdoista sovitaan työnantajan kanssa. Jos työnantaja sallii etätyöskentelyn ulkomailla, on suositeltavaa laatia selkeä ohjeistus asiasta.

Etätyö ulkomailla vaikuttaa muun muassa sosiaaliturvan määräytymiseen, ja selvitettävät asiat vaihtelevat sen mukaan, työskenteleekö työntekijä EU- tai ETA-maassa, sosiaaliturvasopimusmaassa vai sopimuksettomassa maassa. Työntekijälle pitää mahdollisesti hakea lähetetyn työntekijän todistus, ja työnantajalle saattaa tulla rekisteröitymis- tai maksuvelvollisuuksia.

Etätyöhön ei yleensä sovelleta tuloverolain kuuden kuukauden sääntöä, joten palkkatuloa verotetaan Suomessa. Työntekijä saattaa joutua maksamaan veroa myös työskentelyvaltioonsa, erityisesti jos Suomella ei ole työskentelyvaltion kanssa verosopimusta. Työnantajan kannattaa varmistaa, ettei sille synny työskentelyvaltioon kiinteää toimipaikkaa etätyöntekijän työskentelyn vuoksi.

Muita selvitettäviä asioita ovat muun muassa tapaturmavakuuttaminen, tietoturvallisen työnteon varmistaminen, työlupa-asiat sekä se, tuleeko työskentelyvaltion lainsäädännöstä työsuhteessa velvoittavaa sääntelyä.

Kati Mattinen
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari