Osaajapulaan tarvitaan yhteistyötä ja yrityslähtöisiä opintopolkuja

Pitkän ja piinavan koronakurimuksen yhtenä valopilkkuna on ollut Suomen varsin suotuisia suhdannetilanne. Pandemian alussa uhkana ollutta konkurssiaaltoa ei nähty ja monessa yrityksessä kasvuvauhti on ollut keväästä 2021 lähtien jopa ennakoitua kovempaa.

Samalla on kuitenkin paljastunut täkäläisten työmarkkinoiden alati paheneva osaajapula, josta kertovat omaa kieltään myös kauppakamareiden kyselyt. Niiden mukaan peräti 68 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta. Lähes kaksi kolmasosaa puolestaan arvioi, että osaajapula jarrutti yrityksen kasvua ja liiketoimintaa.

Ennakointikamarin kyselyjä: Korkeakoulujen aloituspaikat ja hakijat Uudellamaalla ja muissa korkeakoulumaakunnissa | Työvoiman saatavuus- ja kysyntä sekä osaamistarpeet matkailu- ja ravintola-alalla

Istuvaa hallitusta on patisteltu alusta lähtien pikaisiin toimiin niin työllistämisen kuin työperäisen maahanmuuton saralla. Helmikuun budjettiriihessä saatiinkin lista 110 miljoonan euron työllistämistoimista. Myös maahanmuuttoon liittyvä lupaprosesseja aiotaan nopeuttaa, käsittelyyn lisätään resursseja ja Suomeen mieliville ulkomaisille osaajille avataan jo kesään mennessä niin sanotut pikakaistat.

Pulaa myös ammattityöntekijöistä

Tilannetta on seurattu tiiviisti myös Helsingin seudun kauppakamarin koordinoimassa Ennakointikamarissa, joka kokoaa yhteen alueen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja Uudenmaan liiton.

Helsingin seudun kauppakamarin johtavan asiantuntijan Riikka Vatajan mukaan hallituksen toimet työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ovat oikean suuntaisia, mutta eivät riitä ratkaisemaan koko ongelmaa.

– Työn alla olevat toimet kohdistuvat ensisijaisesti asiantuntijoihin, mutta pulaa on myös ammattiosaajista ja tilanne on pahentunut viime kevään jälkeen todella nopeasti, Vataja tiivistää.

Samalla hän muistuttaa, ettei ulkomaisen työvoiman laajempaan houkuttamiseen vielä riitä yhdelle perheenjäsenelle löytyvä työpaikka.

– Sujuvan maahantulon ja työn lisäksi täältä pitäisi löytyä asunto, työtä myös puolisolle sekä lapsille koulut ja päivähoito. Myös koulutuksen sisällyttäminen asettautumispalveluihin edistäisi maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä, Vataja huomauttaa.

Kohtaanto-ongelma entistä pahempi

Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Ojan mukaan ”osaajamittarit” alkoivat näyttää aiempaa punaisemmilta jo viime keväänä ja asiasta lyötiin muun muassa kauppakamarissa myös rumpua. Syksyn tullen käänne oli entistä jyrkempi.

– Nyt ollaan tilanteessa, jossa yrityksissä on tarjolla ennätysmäärä avoimia työpaikkoja, mutta samalla niillä myös entistä pahempia rekrytointivaikeuksia. Kaiken lisäksi suunta on molemmissa ylöspäin, Oja toteaa.

Tilanne on haastava likipitäen kaikilla toimialoilla. Hankalin se on koronan kourimilla sote- ja ravintola-aloilla, mutta uusia käsipareja tarvitaan myös rakentamiseen sekä it-sektorille, jotka on saanut aivan uutta buustia etenkin verkkokaupan hurjista kasvuluvuista. It-alaa on työllistänyt myös etätyö ja sen myötä yrityksissä tehty digiloikka.

– Pitkälle koulutettujen osaajien sijaan nyt korostuu myös perinteisten ammattiosaajien tarve. Sote- ja ravintolapuolella murheena on myös se, että monet ovat korona-aikana siirtyneet kokonaan muihin töihin eikä paluu vanhaan enää kiinnosta”, Oja toteaa.

Enemmän yhteyksiä oppilaitoksiin

Mistä sitten täsmälääkkeet tilanteeseen?

Ojan mielestä ensimmäinen askel on tiivistää yritysten, työvoimahallinnon ja oppilaitosten yhteistyötä. Vertailuissa on näet selvinnyt, että uusmaalaisilla yrityksillä on niillä selvästi vähemmän yhteyksiä esimerkiksi alueen oppilaitoksiin kuin muualla maassa.

Monille yrityksille tuntuu olevan epäselvää jo sekin, mitä kautta henkilöstöpulaa kannattaisi lähteä ylipäätään ratkomaan, kun omat rekrykanavat ja puskaradio eivät tuota tulosta.

– Takavuosina tuo osoite oli lähes poikkeuksetta työvoimatoimisto. Nyt samaa tonttia hoitavat TE-toimistojen ohella monet muutkin toimijat, kuten yksityiset henkilöstövuokraajat. Tämäkin voi aiheuttaa hämmennystä, Oja pohtii.

Käynnistymässä onkin viestintäkampanja, jossa alan eri toimijat tuovat palvelujaan nykyistä paremmin esiin. Oja haluaa aktivoida myös yrityksiä suoriin yhteydenottoihin paikallisiin koulutuksen tarjoajiin.

– Soitto TE-toimiston työnantajapalveluihin tai yhteydenotto oman alan koulutusta tarjoavaan oppilaitokseen voi auttaa yritystä työntekijän löytämisessä , vaikka se ei poistaisikaan koko kohtaanto-ongelmaa, Ennakointikamarin projektipäällikkö muistuttaa.

Koulutukseen myös kevyempiä vaihtoehtoja

Riikka Vatajan mielestä paljon voidaan tehdä yritysten ja koulutustoimijoiden yhteistyötä tiivistämällä.

– Pandemia osoitti, kuinka nopeasti työvoiman kysyntä voi joillakin toimialoilla muuttua. Talouden liikkeet ja työelämän muutokset ovat jatkossa entistä nopeampia ja siksi tarjolla on oltava pitkien tutkintojen lisäksi työelämän tarpeisiin nopeasti vastaavaa täsmäkoulutusta.

Häntä harmittaa sekin, että istuvan hallituksen paukut kuluivat heti alussa oppivelvollisuuden pidentämiseen. Samalla kuitenkin unohtui ammatillisen koulutuksen ja niitä järjestävien tahojen työelämäyhteyksien kehittäminen ja se, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli puolet on yli 20-vuotiaita.

– Meillä on hyvä koulutusjärjestelmä, mutta sen on reagoitava nykyistä tehokkaammin myös lyhyen aikavälin muutoksiin, Vataja tiivistää.

Tiedote: Ennakointikamarin tilannekatsaus: Yritysten rekrytointitarpeet kasvavat Helsingin seudulla

Kauppakamarilehti.fi: Peter Westerbacka Osaajapulaan helpotusta ulkomaisista opiskelijoista

Tutustu myös selailtavaan Vuosikirjaan 2022 
(sisältää Helsingin seudun kauppakamarin 2021 toimintakertomuksen).

Koulutus- ja työvoima-asiain valiokunta

Koulutus- ja työvoima-asiain valiokunnassa seuraamme ja vaikutamme yritysten osaavan työvoiman saatavuuteen Helsingin seudulla. Osaavan työvoiman saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa riittävä korkeakoulupaikkojen tarjonta, joustavat ja toimivat mahdollisuudet jatkuvan oppimisen toteuttamiseen, työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton prosessien sujuvuus sekä ammatillisen koulutuksen kyky vastata nopeasti yritysten osaamistarpeisiin.