Palkkaporrastus toisi lisää oppisopimuspaikkoja nuorille ja parantaisi työllisyysastetta

Yrityksillä on kuitenkin valmius lisätä oppisopimuspaikkoja nuorille ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille, mikäli koulutuksesta aiheutuvat kustannukset olisivat nykyistä alhaisemmat. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen nostettiin esille myös Rinteen hallituksen syyskuun budjettiriihen yhteydessä.

– Alkuvaiheen palkkaporrastus olisi merkittävä kannustin yrityksille lisätä oppisopimuskoulutuspaikkojen tarjontaa nuorille. Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen tukisi ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa ja toisi uusia keinoja pitää kaikki nuoret mukana, sanoo Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista.

Ehdotamme mallia, jossa palkka olisi sidottu osaamisen kehittymiseen eli käytännössä se koskisi lähinnä ensimmäistä ammatillista tutkintoaan suorittavia nuoria, Vataja jatkaa.

Oppisopimuskoulutuksen lähtöpalkan porrastus lisäisi oppisopimuskoulutuksen tarjontaa ensimmäistä perustutkintoaan suorittaville 7 500–10 000 paikalla, joista 500–1000 kohdentuisi ikäluokkaan 15–19-vuotiaat.

– Toisin kuin yleensä ajatellaan, oppisopimuskoulutus on merkittävissä määrin muiden kuin nuorten käyttämä koulutuspolku. Painopistettä pitäisi muuttaa ja nuoria saada enemmän oppisopimuksen piiriin, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki Keskuskauppakamarista.

– Hallituksen tulisi kääntää kaikki kivet matkalla työllisyystavoitteeseensa. Oppisopimusjärjestelmän parantaminen voisi sopia oivallisesti hallituksen työkalupakkiin.

Tällä hetkellä Ikäluokassa 15–19-vuotta oppisopimusopiskelijoita oli vuonna 2017 alle 2 000, joista ammatillisen perustutkinnon suorittaa vuosittain noin 400 opiskelijaa. Ammatillista perustutkintoa oppisopimuskoulutuksessa suoritti vuonna 2017 kaikkiaan 7 500 opiskelijaa ja kokonaisuudessaan oppisopimusopiskelijoiden määrä kyseisenä vuonna oli 50 000.

Selvitys »  toteutettiin keväällä 2019 ja siihen vastasi 268 yritystä.

Lue myös: