Markku Lahtinen on Helsingin seudun kauppakamarin johtaja, vaikuttamistyö.

Puoliväliriihen tulokset, suhdanteet ja Helsingin keskustan vetovoima puhuttivat kaupan ja palvelujen valiokunnassa

Helsingin seudun kauppakamarin kaupan ja palvelujen valiokunnan kokouksessa 5. toukokuuta aiheina olivat suhdanteet, puoliväliriihen tulokset ja pettymykset sekä kaupan ja palvelualojen koronasta elpyminen ja erityisesti Helsingin keskustan vetovoiman varmistaminen. Aiheista alustivat Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ja Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan ensimmäisen kvartaalin kasvuluvut ovat lievästi pettymyksiä, mutta suhdanteiden suunta on ylöspäin.

Teollisuudessa ja kaupassa tilanne on kohtuullinen, palveluiden tilanne näyttäytyy heikompana, mutta suuntaa ylöspäin. Toimialojen välillä ja sisällä erittäin suuria vaihteluita, mutta joka tapauksessa kokonaistilanne on selkeästi parempi kuin kuukausi sitten arvioitiin.

Kotamäen mukaan viennin piristyminen näkyy selvästi kauppakamarin myöntämien vientiasiakirjojen kysynnän nousuna kohti tasoa ennen koronaa. Kotamäki kertoi, että kehysriihen päätöksillä valtiovarainministeriön vaikuttavuusarvion mukaan luodaan 11 000 työpaikkaa. Ennen riihtä päätöksiä oli 12 000–25 000 uudesta työllisestä, joten hallituksen saldo on yhteensä 23 000–36 000 uutta työllistä, mikä on kaukana tavoitteena olevasta 80 000 uudesta työllisestä vuoteen 2030 mennessä.   

Julkisen talouden hoidon ja Suomen luottokelpoisuuden osalta huolestuttavaa on budjettikehysten rikkominen ja ylittäminen 1,4 miljardilla eurolla vuosina 2022–2023, vaikka pysyviä menoja alennetaan 370 miljoonaa eurolla vuoteen 2023. Positiivinen asia ovat kehysriihen linjaukset työperäisen maahanmuuton määrällisistä tavoitteista ja niiden rinnalla kulkevasta lupa- ja asettautumispalveluiden parantamisesta.

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva korosti, että suurin osa Helsingin keskustan kehityshankkeista vahvistaa keskustan elinvoimaa.

”Helsingin ydinkeskustan aseman vahvistaminen maan merkittävimpänä liike-elämän, hallinnon, työpaikkojen ja ainutlaatuisen palvelutarjonnan keskittymänä on Helsingin elinkeinopolitiikan ytimessä”, Rinkineva sanoi.

Päärautatieaseman ympäristössä on vireillä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä useita hankkeita, kuten Elielin aukion kehittäminen, Kruununsiltojen pysäkkiratkaisut ja Kaisaniemen liikenneympyrän uudistaminen. Samoin Eteläsataman alue muuttuu Länsisatamaratkaisun vanavedessä ja uutta tilaa vapautuu laivaliikenteeltä muuhun kaupunkiympäristöä elävöittävään käyttöön. Helsingin keskustan kehittämisen osalta valiokunta toivoi Helsingin kaupungilta vahvaa näkemystä ja viestintää eri kehittämishankkeiden vaikutuksista ja kokonaisuudesta etenkin rakentamisen ja hankkeiden toteuttamisen aikana.

Valiokunta nosti esiin tarpeen yksittäisten hankkeiden sijaan suunnitelmien kokonaiskuvasta – mitä on menossa, millä aikataululla muutokset toteutetaan ja miten ne vaikuttavat esimerkiksi liikenne- ja asiakasvirtoihin yrityksissä.

Valiokunnassa päätettiin selvittää mahdollisuutta luoda Helsinki 10-alueesta koronasta toipumisen talous- ja kehitysmittaristo, jolla voitaisiin arvioida erityisesti ydinkeskustan toimialojen kehitystä.

Lue lisää Helsingin seudun kauppakamarin kaupan ja palvelujen valiokunnasta

Lue myös

Helsingin ydinkeskustan tulisi olla saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla

Helsingin ydinkeskustan elinvoimaa ei paranneta pikaliimatempuilla.

Keskustan kehittämiseen tarvitaan nyt uusia tulokulmia

Vankalle pohjalle on hyvä rakentaa. Tämä lause toistuu moneen otteeseen, kun YIT:n Kiinteistökehitys-segmentistä vastaavalta johtajalta ja kauppakamarin...

Helsingin kaupunki haluaa kehittää keskustan vetovoimaa ja parantaa keskustassa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä

Helsingin kaupungille vireä ja vetovoimainen keskusta on erittäin tärkeä. Helsingin uudessa...