Kotimaisten enkelisijoittajien yhdistys FIBAN:in toimitusjohtaja Aija Bärlund ja hallituksen puheenjohtaja Annukka Mickelsson sekä Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen studiossa.

Putoaako Suomi pistesijoilta kasvuyrityskisassa?

Suomi on ollut pääomasijoittajien silmissä yksi globaalisti kiinnostavimmista start up -maista. Piikkipaikat ovat kuitenkin pian historiaa, jos ulkomaisille osaajille ei ole tarjolla muun muassa kilpailijamaiden kaltaisia veroetuja ja sujuvampia maahantulokäytäntöjä, varoittelivat Kauppakamari Talksin tiistaiset asiantuntijavieraat.

Korona siirsi Helsingin seudun kauppakamarin valtuuskunnan vuoden ensimmäisen kokouksen 18. tammikuuta striimiksi ja sinne siirtyi myös kokouksen jatkeena ollut Kauppakamari Talks.

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen keskustelee Kauppakamari Talksissa start up -campus Maria 01:n toimitusjohtaja Ville Simolan kanssa.
Pia Pakarisen kanssa Kauppakamari Talksissa keskustelemassa start up -campus Maria 01:n toimitusjohtaja Ville Simola.

Kauppakamarin uuden toimitusjohtajan Pia Pakarisen luotsaamassa Talks-osuudessa olivat vieraina Helsingissä toimivan start up -campus Maria 01:n toimitusjohtaja Ville Simola, Metrocin toimitusjohtaja Jussi Virnala ja kotimaisten enkelisijoittajien yhdistys FIBAN:in toimitusjohtaja Aija Bärlund ja hallituksen puheenjohtaja Annukka Mickelsson.

Kauppakamari Talkissa kehuja sai suomalaisen start up-yrittäjyyden positiivinen kehitys ja ulkomaisten pääomasijoittajien kasvavaa kiinnostus sinivalkoisia innovaatioita kohtaan. Sen kruununjalokiviksi voidaan laskea esimerkiksi peliteollisuuden hieno kansainvälinen menestys sekä muutamat isot yrityskaupat, viimeisimpänä esimerkkinä Wolt.


Kannusteita, veroetuja ja sujuvampaa maahanmuuttoa

Nykyiseen hyvänolontunteeseen ei saisi missään nimessä tuudittautua, sillä kansainvälinen kisa kiristyy jatkuvasti. Suomi on jo nyt liukumassa listan kärkisijoilta alaspäin, vaikka uusien yritysten perustamistahti on edelleen kova ja toiminta on joka suhteessa entistä ammattimaistunut. Se näkyy uusien yritysten määrässä, laadussa, kasvunopeudessa sekä niiden saamien sijoitusten määrässä.

– Nyt kisataan paalupaikoista ja vahvimpia ehdokkaita ovat muun muassa Lontoo, Berliini ja Barcelona. Niiden jälkeen tulee joukko, johon kuuluvat esimerkiksi Suomi ja Helsinki, Tallinna, Tukholma, Amsterdam ja Lissabon, Ville Simola luetteli.

Hän painotti, että monissa kilpailijamaissa start upeille ja kasvuyrityksille on tarjolla erilaisia verohyötyjä, taloudellisia kannusteita sekä kevennyksiä ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen. Myös ulkomaisten osaajien maahantulo sujuu Suomea sutjakkaammin.

– Suomessa on tehty näissä asioissa vielä aika vähän ja niihin pitää jatkossa panostaa, mikäli aiomme pysyä kisassa mukana. Yksi keskeinen haaste on osaavan työvoiman houkuttelu, joka on tehtävä mahdollisimman helpoksi. Nyt siinä ollaan vielä kaukana kärkimaista, Simola harmitteli.

Vahvuutena talkoohenki ja mutkattomat yhteistyöverkostot

Samoilla linjoilla olivat myös FIBANin Bärlund ja Mickelsson. Suomella ei ole tarjota eteläisen Euroopan tai Kalifornian aurinkoa, verotus on kireää eikä maahantuloakaan voi kehua helpoksi.

– Maahanmuuttoa pitäisi helpottaa ja sujuvoittaa. Usein tilannetta hankaloittaa myös puolison työllistyminen, Mickelsson huomautti.

Suomella on vahvuuksia ja kilpailuetuja, joista kannattaa pitää kiinni. Yksi niistä on täkäläisen start up -ekosysteemiin heti alussa juurtunut talkoohenki, joka pitää edelleen pintansa.

– Meillä on aika uniikki tapa tehdä asioita maanläheisesti. Suomessa on myös helppo tavata ja saada kontakteja sijoittajiin. Lisäksi start up -yrittäjät ovat valmiita auttamaan toisiaan, sillä toimiva ekosysteemi tuottaa kaikille hyvää, Simola huomautti.

Kotimaiset sijoituskierrokset ja valuaatiot ovat kuitenkin edelleen varsin pieniä. Esimerkiksi ensimmäisissä enkelisijoituksissa puhutaan usein muutamista kymppitonneista. Muut pääomasijoittajat ja esimerkiksi Business Finland lähtevät yleensä mukaan vasta seuraavissa stepeissä.

– Kanssasijoittajarahastoa pitäisikin saada nyt vietyä järkevästi eteenpäin. Se olisi maahantulon helpottamisen ja verokohtelun lisäksi yksi vetovoimatekijä, Bärlund totesi.

Entä millaiseen leikkiin start up -yritykseen sijoittava lähtee ja millaisella todennäköisyydellä täkäläinen bisnesenkeli saa sijoituksensa takaisin?

– Riskit ovat isoja. Noin 40 prosenttia sijoituksista menee kankkulan kaivoon, viidennes päätyy nollille ja lopuista voi kertyä jotain tuottoa. Lisäksi on hyvä muistaa, että enkelisijoittaja hakee aina sopivan tilaisuuden tullen exitiä. Se voi kuitenkin tulla vasta viiden tai vasta 15 vuoden päästä, Mickelsson totesi.


Lue myös

Työpaikkasuomi: Kielikoulutus parantaa työpaikan pitovoimaa

Työpaikkasuomen koulutus parantaa ulkomaalaistaustaisen henkilöstön valmiuksia selviytyä työtehtävistä suomen kielellä. Kielen oppimisesta hyötyy sekä yritys että työntekijä.

Katse eteenpäin myös koronakriisin keskellä

Koronakriisi on lyömässä yrityksiä kanveesiin kokoon ja toimialaan katsomatta. Monessa tapauksessa selviämiseen tarvitaan ammattilaisten apua.

Maailman onnellisin kansa – miten vastaanotamme kansainväliset osaajat Suomeen?

Väittäisin, että tämä ei ole niinkään vaikeaa. Suomi on muuttunut aivan toiseksi viime vuosikymmeninä ja...