15.4.2021 Kolumnit ja tarinat Vieraskynä

Ratkaisu jatkuvaan oppimiseen ei löydy uudesta virastosta

Julkaistu: 15.4.2021

Tulevaisuudessa työuran aikainen oman osaamisen kehittäminen on yhä tärkeämpää työtehtävien jatkuvan muutoksen myötä ja jatkuvan oppimisen välttämättömyydestä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Myös yritysten kroonistuva osaajapula edellyttää yhteiskunnalta nykyistä selkeämpiä toimia tilanteen korjaamiseksi. Jatkuvan oppimisen uudistusta seuraava parlamentaarinen ryhmä linjasi keväällä 2020 keskeiseksi tavoitteeksi palvelujärjestelmän uudistamisen siten, että työikäisen väestön osaamisen kehittäminen on aikaisempaa tiiviimmin kytköksissä työelämän tarpeisiin sekä alueiden elinkeinojen ja elinvoiman kehittämiseen.

Ratkaisua haetaan Opetushallituksen yhteyteen perustettavasta jatkuvan oppimisen palvelukeskuksesta, jota koskeva hallituksen esitysluonnos oli äskettäin lausuntokierroksella. Tavoitteena on käynnistää keskus jo syksyllä 2021. Sille suunniteltu tehtäväkenttä on laaja: tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi, osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointi, koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden valtionavustusten myöntäminen ja hankinnat sekä alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki ja vaikuttavuuden edistäminen.

Palvelukeskusta valmistelua on leimannut kova kiire ja se näkyy hallituksen esitysluonnoksen keskeneräisyytenä. Hanke herättää useita kysymyksiä ja suoranaisia huolenaiheita, joihin ei lakiehdotuksesta löydy vastauksia. Mitä muita vaihtoehtoja on kartoitettu uuden viraston perustamisen sijasta? Tehtäväkenttä on nykyisellään jaettu usealle eri taholle, mutta HE-luonnoksessa ei kuitenkaan juuri oteta kantaa tehtävien päällekkäisyyksiin nykyisten toimijoiden kanssa. Hallituksen esitysluonnos ei avaa myöskään sitä, miten palvelukeskus on mukana TE-palveluiden uudistamisessa ja työllisyyden kuntakokeiluissa ja miten palvelukeskuksen perustaminen asemoituu muihin suuriin koulutuspoliittisiin uudistuksiin, kuten ammatillisen koulutuksen reformiin, nähden.

Uuden organisaation perustaminen on iso resurssisatsaus ja sen tehtävien on oltava huolellisesti mietitty etukäteen sen sijaan, että perustamisessa hätiköidään ja tehtävät tarkentuvat myöhemmin. Kuten parlamentaarinen ryhmä linjauksessaan toteaa, uudistuksessa olennaista on kyetä vastaamaan työelämän tarpeisiin työväestön osaamisen kehittämisen kautta. Jatkuvan oppimisen onnistunut lopputulos edellyttää ennen kaikkea palveluiden hyvää saatavuutta ja kiinteää vuoropuhelua yritysten ja koulutustoimijoiden välillä. Kankea keskusvirastomalli on vanhanaikainen ratkaisu, joka ei näihin tarpeisiin vastaa.

Sen sijaan ehdotamme, että resurssit kohdennetaan digitaalisten palvelualustan rakentamiseen sekä työelämän ja koulutustoimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseen.