Kauppakamarikysely: Yritykset huolissaan Helsingin ydinkeskustan tulevaisuudesta

Helsingin seudun kauppakamari selvitti yritysten arvioita kuntien elinkeinopolitiikasta ja yritysmyönteisyydestä. Vastaajayritykset luonnehtivat sijaintikuntansa houkuttelevuutta yritystoiminnalle melko myönteiseksi arvosanalla 3,8 (5). Kunnan yritysmyönteisyyttä arvioidaan metropolialueella arvosanalla 3,4. Isojen kaupunkien asenteet yritystoimintaa kohtaan saavat yrityksiltä seuraavat luonnehdinnat: Vantaa (3,8), Espoo (3,4) ja Helsinki (3,4).

”Helsingin seudun yritykset arvostavat seudun elinvoimaa, sijaintia ja hyviä kansainvälisiä sekä maan sisäisiä liikenneyhteyksiä. Myös kuntien palveluasenne yrityksiä kohtaan on varsin mukavalla tasolla”, sanoo johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Hänen mukaansa kuntien elinkeino- ja työllisyyspalveluissa on vielä kirittävää. ”Elinkeino- ja työllisyyspalvelut saavat kyselyssä arvosanaksi 3,2, mikä on melko alavireinen lukema. Näissä palveluissa kuntien tulisi tehdä myös yritysten kanssa tiiviimpää yhteistyötä, esimerkiksi työperäisen maahanmuuton kysymyksissä ja teollisuuden toimintaedellytysten varmistamisessa ja pysymisessä Helsingin seudulla”, Lahtinen painottaa.

Huoli Helsingin ydinkeskustan elinvoimasta nousee vahvasti esiin

Kyselyyn vastanneita yrityksiä huolettaa Helsingin keskustan saavutettavuus. Monessa yrityksessä on palattu koronan jälkeen etätöistä toimistolle ja yritysten henkilöstön kannalta sujuva liikkuminen keskusta-alueelle on keskeistä. Ydinkeskustan saavutettavuus painottuu myös asiakkaiden, logistiikka- ja huoltoliikenteen näkökulmasta.

Ydinkeskustan vetovoimanäkymiä huonontavat entisestään kansainvälisen matkailun heikko tilanne ja Helsingin keskustan alueella tehtävät isot infrainvestoinnit, joiden työmaat rajoittavat vuosia liikkumista Helsingin keskustassa.

“Yritysten huoli on aito, sillä esimerkiksi vuotta 2021 koskevan suhdannekuvan mukaan esimerkiksi vähittäiskaupan, päivittäistavarakaupan sekä vaate-, tekstiili- ja jalkinekaupan liikevaihtojen kasvu on jäänyt ydinkeskustassa muuta Helsingin seutua alhaisemmaksi ja jopa alemmalle tasolle kuin ennen koronaa. Kauppa ilman asiakkaita ei kannata”, Lahtinen korostaa.

Ravitsemistoiminnan liikevaihto kasvoi Helsingin seudulla noin 13 prosenttia vuonna 2021 edellisen vuoden jyrkän laskun jälkeen. Silti myynti jäi viime vuonna huomattavasti alemmalla tasolla kuin vuonna 2019. Lahtisen mukaan keskusta-alueen osuus koko seudun ravintoloiden liikevaihdosta laski tuntuvasti vuonna 2020 ja supistui edelleen hieman vuonna 2021. Osuus oli 39 prosenttia vuonna 2021, kun se oli korkeimmillaan lähes 50 prosenttia vuonna 2016.

”Pikaisella aikataululla tulisi saada parannusta lyhytaikaisten parkkipaikkojen saatavuuteen yhdessä opastuksen selkeyttämisen kanssa sekä löytää ratkaisuja sujuvalle logistiikka- ja huoltoliikenteelle, jota verkkokauppa osaltaan kiihdyttää. Tärkeä on myös saada yritykset vakuuttumaan siitä, että Helsingin keskustan elinvoimaan panostetaan, ja että sinne kannattaa haastavasta tilanteesta huolimatta investoida”, Lahtinen toteaa.

Helsingin seudun kauppakamarin yrityskysely tehtiin kesällä 2022 ja siihen vastasi 311 yritystä. 

Helsingin seudun kauppakamarin yrityskysely:
Kuntien yritysmyönteisyys ja Helsingin ydinkeskustan elinvoima

Lisätietoja:

Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, johtaja,
markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, p. 050 571 3564

Tiina Tikander, viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari,
tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, p. 046 878 7540