Uudenmaan yritykset huolissaan taloustilanteesta

Yrityksistä jopa lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että korona on vaikuttanut niiden liikevaihtoon negatiivisesti. Yritysten näkymät ovat pessimistiset – vain noin 20 prosenttia yrityksistä arvioi liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan.  Viidennes yrityksistä arvioi konkurssiriskin nousseen, taso on sama kuin kesäkuussa.

– Yritysten tilanne on vakava. Yritykset tarvitsevat nopeasti lisää uusia tilauksia ja toimeksiantoja, joilla varmistetaan työpaikkojen säilyminen ja pidetään vientimarkkinat mahdollisimman hyvin käynnissä, kuvailee johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Korona-yrityskyselyn mukaan juopa hyvin tai vähintään kohtalaisesti pärjäävien ja veitsenterällä olevien yritysten välillä on kasvussa eri toimialojen välillä ja sisällä. Helsingin seudulla erityisesti kuljetus- ja varastointialan yritykset sekä majoitus- ja ravitsemusalan toimijat sekä matkailu- ja tapahtuma-alan palveluntuottajat ovat vaikeuksissa. Teollisuuden heikentyneet vientinäkymät eivät vielä näy kyselyssä.

Kyselyyn vastanneissa yrityksissä henkilöstömäärät ovat pääsääntöisesti pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet koronavirusepidemian aikana. Majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä lähes 90 prosenttia katsoo, että korona on heikentänyt niiden liikevaihtoa. Näissä yrityksissä myös konkurssien riskin arvioidaan nousseen eniten koronaepidemian takia.

Ulkomaalaisen työvoiman maahantulo on ollut keväästä asti erittäin rajoitettua, mikä on ajanut kasvua hakevat ja ulkomaalaisesta ammattityövoimasta työvoimasta riippuvaiset yritykset hankalaan tilanteeseen.

– Koronapandemiasta huolimatta Suomeen tarvitaan ulkomaalaisia osaajia. Kriisi voi jatkua vielä pitkään, joten hallitukselta ja terveysviranomaisilta tarvitaan selkeitä linjauksia ja toimia, kuten testaus- ja karanteenitoimien sekä lupaprosessien nopeuttamista. Niillä voidaan varmistaa työvoiman liikkuvuus poikkeusoloissa, Lahtinen sanoo.

Uusmaalaisissa yrityksissä peräänkuulutetaankin nyt nopeita toimia Suomen talouden tilanteen parantamiseksi.

Lahtisen mukaan yritykset nostavat kauppakamarikyselyssä keskeisimmiksi ratkaisuiksi paikallisen sopimisen ja verojen alentamisen. Yritykset saivat valita useasta vaihtoehdosta kolme tärkeintä.

– Paikallinen sopiminen parantaisi työllisyyttä, ja jopa 75 prosenttia pääkaupunkiseudun yrityksistä korostaa sitä ykköskeinona taloustilanteen kohentamiseksi. Työn verotuksen alentamisen listaa keinovalikoiman kärkeen lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Veronalennuksella olisi laajamittaisia kerrannaisvaikutuksia koko yhteiskunnassa työntekijöiden ostovoimasta yritysten hankinta- ja työllistämiskustannuksiin, arvioi Lahtinen.