Saako sairausajan palkan aina kun on lääkärintodistus?

Työnantaja voi lähtökohtaisesti kieltäytyä sairausajan palkanmaksusta, jos lääkärintodistukseen merkitty niin sanottu ICD-koodi ei ole virallisessa tautiluokituksessa mainittu sairaus. Epävarmuutta on aiheuttanut varsinkin Z- ja F-koodien hyväksyminen palkallisen sairausloman perusteeksi.

Z-koodit viittaavat usein tilanteisiin, joissa ei ole kyse sairaudesta.

Esimerkiksi henkilökohtaisen elämän vaikeudet tai ongelmatilanteet työpaikalla eivät oikeuta sellaisenaan palkalliseen sairauslomaan. Usein nämä on lääkärintodistukseen kirjattu määrittelemättömänä elämäntilanteen hallintaan liittyvänä ongelmana (koodilla Z73.9). Z-koodeissa voi olla kyse myös esimerkiksi esteettisestä kauneusleikkauksesta eikä tämäkään oikeuta palkalliseen sairauslomaan, koska ei ole kysymys sairaudesta.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä kuitenkin työuupumusta (Z73.0) on pidetty sairautena. Näissä tilanteissa työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, jos kyseessä on työstä johtuva uupumustila. Epäselvissä tilanteissa työnantajan kannattaa pyytää lisäselvitystä siitä, onko poissaolon perusteena sairaus vai johtuuko poissaolo esimerkiksi hankalasta henkilökohtaisesta elämäntilanteesta.

F-koodit liittyvät erilaisiin mielen häiriöihin ja stressitekijöihin. Työtuomioistuin on ratkaisukäytännössään katsonut, että useat masennussairaudet (koodit F32, F33, F34.1, F32.1 ja F32.2) oikeuttavat palkalliseen sairauslomaan.

Vastoin sitkeää käsitystä on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus riippumaton Kelan päätöksestä maksaa sairauspäivärahaa.

Palkanmaksuvelvollisuus voi siis olla, vaikka Kela olisi antanut kielteisen päätöksen sairauspäivärahasta.

Toisinaan työnantaja voi perustellusti epäillä, että lääkärintodistuksessa ilmaistu sinänsä palkanmaksun perusteeksi kelpaava sairauskoodi on virheellinen tai työntekijä syyllistyy sairauslomaoikeuden väärinkäyttöön. Perusteltu syy voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa sairauslomatodistus haetaan heti sen jälkeen, kun työnantaja on kieltäytynyt antamasta vuosilomaa työntekijän haluamana ajankohtana tai työpaikalla on ilmennyt ristiriitatilanne. Tällöin työnantaja voi vaatia työntekijältä lisäselvitystä tai poikkeuksellisesti osoittaa työntekijän kustannuksellaan tietyn lääkärin lisätutkimuksiin.

Palkanmaksuvelvollisuudesta on erotettava työntekijän laillinen oikeus poissaoloon.

Työntekijällä voi olla laillinen oikeus poissaoloon pelkän lääkärintodistuksen perusteella, vaikkei siihen olisi merkitty diagnoosia lainkaan.

Alexa Kavasto
lakimies