Mika Lahtinen on Helsingin seudun kauppakamarin lakimies.

Sivuliike Suomessa, mikä on sivuliike?

Sivuliikkeellä tarkoitetaan ulkomaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoittaa Suomessa tässä maassa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa ulkomaisen yhteisön tai säätiön nimiin ja lukuun. Erotuksena esimerkiksi tytäryhtiöstä, sivuliike on siis ulkomaisen toimijan osa eikä itsenäinen oikeushenkilö. Näin ollen ulkomainen yhteisö tai säätiö ei voi rajata vastuitaan sivuliikkeeseen.

Sivuliikkeen toiminimen tulee sisältää ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toiminimi lisäyksin, joka osoittaa, että kyse on sivuliikkeestä esimerkiksi liittämällä nimen loppuun ”Suomen sivuliike”.

Sivuliikkeen rekisteröinti

Sivuliikkeen perustamisesta on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin ennen toiminnan aloittamista. Mikäli sivuliikkeen perustava ulkomainen yhteisö tai säätiö on ETA-alueen ulkopuolelta, on sivuliikkeen perustamiseen haettava Patentti- ja rekisterihallituksen lupa.

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike on velvollinen ilmoittamaan kaupparekisteriin rekisteröidyissä tiedoissa tapahtuneet muutokset sekä mahdolliset lisäykset tietoihin. Ilmoitus on tehtävä viivytyksettä muutoksen tapahduttua.

Sivuliikkeen lopettaessa toimintansa, tulee vastaavasti tehdä lopettamisilmoitus.

Sivuliikkeen edustaminen

Sivuliikkeellä tulee olla edustaja (elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 §:n 3 momentti). Kyseisellä edustajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja elinkeinonharjoittajan puolesta. Jos elinkeinonharjoittaja on ulkomainen yhteisö tai säätiö, joka on perustettu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, edustajan asuinpaikan on oltava Euroopan talousalueella. Muissa tilanteissa edustajan kotipaikan on oltava Suomessa.

Sivuliikettä rekisteröitäessä tulee ilmoittaa jokaisen toiminimen kirjoittajan henkilötiedot sekä miten toiminimi kirjoitetaan. Lisäksi tulee ilmoittaa elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toimielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä elinkeinonharjoittajan edustamiseen kelpoiset henkilöt sekä heidän henkilötietonsa.

Edustajan verovastuu

Edustajan verovastuu koskee Euroopan talousalueen ulkopuolella asuville luonnollisille tai oikeushenkilöille määrättyjä veroja. Tästä johtuen elinkeinolain mukaisen edustajan verovastuu ei koske Euroopan talousalueella asuville ulkomaisille yhteisöille määrättyjä veroja.

Euroopan talousalueen ulkopuolella asuvan ulkomaisen yhteisön Suomessa olevan sivuliikkeen osalta verovastuu koskee sivuliikkeen kaupparekisteriin merkittyä edustajaa.

Verovastuu rajautuu siten, että ulkomaiselle yhteisölle Suomessa määrätystä verosta voi olla vastuussa vain sellainen edustaja, joka toimii elinkeinolain mukaisena kaupparekisteriin merkittynä edustajana.

Kirjanpitokäsittelystä

Ulkomainen yhteisö on kirjanpitovelvollinen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan toiminnasta. Kirjanpidossa noudatetaan Suomen kirjanpitolain säännöksiä. Ulkomaisen yhteisön Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan on järjestettävä Suomessa tilintarkastus, jos yhteisön tilinpäätöstä ei laadita, tarkasteta ja julkisteta EU-säädösten mukaisesti tai niitä vastaavalla tavalla.

Tilintarkastusvelvollisuus koskee käytännössä Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittuneiden ulkomaisten yhteisöjen kiinteitä toimipaikkoja, koska näihin ulkomaisiin yhteisöihin sovellettava laki ei yleensä vastaa EU:n säädöksiä.

Kirjanpitolautakunta on (Kila) lausunnossaan 2015/1937 todennut muun muassa seuraavaa:

  • Koska ulkomainen pääliike laatii tilinpäätöksensä noudattaen kotivaltionsa säännöksiä, ei sillä ole velvoitetta laatia tasetta Suomen kirjanpitolain mukaisesti

  • Suomessa oleva sivuliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö eikä se siten kirjanpito-oikeudellisesti eriydy omaksi kokonaisuudekseen siitä ulkomaisesta pääliikkeestä, johon se juridisesti kuuluu.

  • Sivuliike voi hallinnoida vain niitä omaisuuseriä, joiden osalta pääliike on sivuliikkeen edustajat tähän valtuuttanut. Tätä vastaavasti sivuliikkeen tase ei voi käsittää kokonaisuudessaan esimerkiksi omaa pääomaa ulkomaisesta pääliikkeestä. Sivuliikkeellä ei siten voi olla sellaista täydellistä tilinpäätöstä, joka säädetään KPL 3:8.1 §:ssä tasekirjan sisällöksi. Virallista ohjetta ei ole sivuliikkeen taseesta. Jotta tase menisi tasan, tulee kuitenkin käytännön kannalta kirjata erä taseeseen velkana, oman pääoman kaltaisena eränä tai muuna sellaisena.


Mika Lahtinen
lakimies
Helsingin seudun kauppakamari

Sivuliike ulkomailla

Suomalaisen elinkeinonharjoittajan ulkomaisen sivuliikkeen sääntely riippuu kyseisen maan lainsäädännöstä ja tulee selvittää ennen etabloitumista. Asiaa on käsitelty lakiartikkelissa Sivuliike vai tytäryhtiö ulkomaille?

Lue myös

Viikon kysymys: perintövero ulkomailla asuttaessa

Viikon kysymys tuo vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Lausunto: Hallituksen esitys ulkomaalaislain 5 luvun muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt ulkomaalaislain 5 luvun ja siihen liittyvien lakien uudistamisesta lausuntoa. Helsingin...

Lyhyesti lähdeverotuksesta – kaksinkertaisen verotuksen poistaminen

Asuinvaltioperiaatteen mukaan henkilöä (sekä luonnollinen että juridinen henkilö) verotetaan kaikista tuloistaan sekä varallisuudesta siinä valtiossa,...