Sujuvampaa reittiä Suomeen

Kohtaanto- ja osaajapula on kiusannut kotimaisia työmarkkinoita jo vuosikymmeniä, mutta viime vuosina siitä on alkanut tulla entistä suurempi jarru myös yritysten kasvunäkymille. Lisähuolta tuo myös demografia: Suomi ikääntyy vauhdilla ja syntyvyys on kääntynyt koronan tuoman hetkellisen kasvunykäyksen jälkeen uudelleen laskuun.

Väestöennusteiden mukaan Suomi tarvitsee vuosittain yli 30 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta väestön ikärakenne ja samalla työvoiman tarjonta pysyisivät kestävällä tasolla. Se taas edellyttää, että Suomi muuttuu entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi ulkomaiselle työvoimalle.

Kyseinen haaste on tullut vuosien varrella tutuksi myös palveluyhtiö Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaavalle johtajalle Elina Koskelalle.

– Suomi on edelleen kiinnostava kohde, mitä kauemmaksi Euroopasta mennään. Lähialueilla kisa osaajista sen sijaan kiristyy jatkuvasti. Pelkästään Baltiasta ja itäisestä Keski-Euroopasta tulevilla osaajilla on Suomen sijaan monia muitakin vaihtoehtoja lähempänä kotimaata, Koskela toteaa.

Osaajapula on jo yritysten ykköshuoli

Toimitusjohtaja tietää mistä puhuu, sillä Baronan palkkalistoilla on noin 1 800 henkilöä, joiden kansalaisuus on jokin muu kuin Suomi. Joukkoon mahtuu lähes sata eri kansalaisuutta.

Noin 30 000 työntekijällään Barona on Suomen kuudenneksi suurin työnantaja. Suurimmat toimialat ovat hoiva-ala, horeca, teollisuus ja rakennusala.

Vaikka tulijoiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa, on kirittävää silti riittämiin. Koskelan mukaan päättäjiltä vaaditaankin nyt nopeita ja konkreettisia toimia. Käytännössä uusia osaajia tarvitaan kaikilla aloilla, mutta akuuteimmin teknologiateollisuudessa ja hoiva-alalla.

– Kansainvälisten osaajien merkitys tulee kasvamaan lähivuosina entisestään. Teimme viime syksynä yrityskyselyn, jonka viesti oli selkeä: Vaikka suhdanteet synkkenevät ja kasvu hidastuu, valtaosa vastaajista ennusti, että pula osaajista tulee vain pahenemaan, Koskela kertoo.

Virastobyrokratia käy kalliiksi

Mikä sitten neuvoksi? Kuinka pk-seutu ja samalla muukin Suomi voisi pärjätä kovenevassa kisassa eri alojen osaajista?

Koskelan mielestä Suomeen muuttamisen ja tänne asettumisen pitäisi olla selvästi nykyistä sujuvampaa. Nyt aikaa hukkaantuu virastorutiineihin ja byrokratiaan, joka jää heti alussa pyörimään sähköisen tunnistautumisen, pankkitilien avaamisen ja henkilötunnusten ympärille.

Sujuvampia lupaprosesseja on vaatinut myös Helsingin seudun kauppakamari. Sen linjauksissa Suomen on oltava maa, jonne on helppo asettautua ja jossa on mukava elää.

– Esimerkiksi eräs intialainen yritys pohti taannoin toiminnan laajentamista Suomessa ja halusi käytännössä siirtää osan intialaisista työntekijöistään Suomeen. Putosimme kuitenkin pelistä nimenomaan maahanmuuttobyrokratian takia. Miksei sähköisiä, siirrettäviä tunnistautumispisteitä voida ottaa laajasti käyttöön tai yksinkertaisesti hoitaa tunnistautuminen Helsinki-Vantaalla? Yksi vaihtoehto voisi olla myös etänä tehtävän vahvan tunnistautumisen kehittäminen, Koskela esittää.

Myös saatavuusharkinnasta pitäisi luopua, jolloin yritykset saisivat vapaammat kädet rekrytoida osaajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Tämä on poliittisesti vaikea kysymys, mutta siihen kannattaisi tehdä helpotus edes puolison osalta. Myös työnantajan tarjoamien asettautumispalvelujen verotuksesta pitäisi luopua. Se tuntuu epäreilulta ja tuotto on valtion kannalta lähes olematon. Myös muuttoavustusta on tarjolla vain maan sisällä työn perässä muuttaville, mutta ei muualta tänne töihin tuleville, Koskela ihmettelee.

Pk-seudulle helpointa asettua

Suomessa asuvista runsaasti 450 000 vieraskielisestä noin puolet asuu Helsingin seudulla. Suomen ainoa aidosti metropolialueen tunnusmerkit omaava asukas- ja yrityskeskittymä houkuttaa Koskelan mukaan etenkin koulutetumpaa väkeä ja asiantuntijoita.

Valtaosa tulijoista saapuu tiheästi asutuilta kaupunkiseudulta, joten heidän on usein myös helpompaa kotiutua pk-seudulle kuin vaikkapa Kainuuseen. Lisäksi Helsingissä pärjää myös englannin kielellä. Muualla Suomessa arki on kieltä osaamattomalle tai pelkästään englantia puhuvalle selvästi vaikeampaa.

Koskela tähdentääkin, että valtaosan silmissä Suomi on edelleen turvallinen, toimiva ja luonnonläheinen asuinpaikka. Tänne töihin tulleet olisi kuitenkin saatava jäämään myös pysyvämmin.

– Monessa tapauksessa se edellyttää myös perheiden yhdistämistä. Asuntoasioiden pitää järjestyä, puolison on saatava töitä ja lapsille on löydyttävä esimerkiksi englanninkielisiä päiväkoti-, koulu- ja opiskelupaikkoja, Koskela tiivistää.

Portinvartijasta kuoriutuu yhteistyökumppani

Julkisessa keskustelussa syyttävä sormi on osoittanut usein Maahanmuuttovirasto Migrin suuntaan, jota on kritisoitu muun muassa jäykästä ja hitaasta virastokulttuurista, tiukoista pykälätulkinnoista ja niukasta tiedotuskulttuurista. Pahimmillaan sitä on sanottu suoranaiseksi tulpaksi työperäiselle maahanmuutolle.

Syksyllä 2022 Migrin ylijohtajana aloittanut Ilkka Haahtela on täysin tietoinen kritiikistä ja viraston maineesta, mutta painottaa muutosten tuulten jo puhaltavan. Parhaillaan Migrissä perataan läpi omia prosesseja ja toimintatapoja.

Ylijohtajan mukaan lupaviranomaisesta aiotaan muokata yhteistyökumppani, joka kuuntelee asiakkaitaan selvästi aiempaa herkemmällä korvalla ja reagoi myös saamaansa palautteeseen.

– Kyllä me olemme sisäistäneet oman roolimme elinkeinoelämää ja koko kansantaloutta ajatellen. Jos emme pärjää maahanmuuttoprosessien toimivuudessa ja nopeudessa kansainvälisille kilpailijoillemme, siitä kärsii lopulta koko Suomi, Haahtela painottaa.

Kisa kuuluu olevan tällä rintamalla äärimmäisen kovaa, mutta toisin kuin moni ehkä olettaa, Suomi ei suinkaan kuulu peränpitäjiin. Myös palvelujen automatisointi ja digitalisointi etenee laajalla rintamalla, mikä lyhentää selvästi hakemusten käsittelyaikoja.

– Esimerkiksi niin sanotulla ohituskaistalla olevien erityisosaajien kodalla lupien käsittelyaika on puristettu jo 10 vuorokauteen, joka on kansainvälisestikin vertaillen hyvä taso. Lisäksi olemme siirtyneet riskiperusteiseen profilointiin. Sen myötä vähäisen riskin hakemukset käsitellään muita nopeammin, Haahtela listaa.

Pullonkaulat pois yhteistyöllä

Ylijohtajan mukaan halua olisi paljon muuhunkin, mutta välillä vastaan tulee Migrin tehtäviä määrittävä tiukka lainsäädäntö.

– Oman lisänsä tuo se, että toimimme sekä työ- ja elinkeinoministeriön että sisäministeriön alaisuudessa, Haahtela huomauttaa.

Uudistuvan viraston toimintatapoihin tulee kuuluumaan myös luontevien yhteyksien rakentaminen yritysten ja elinkeinoelämän suuntaan. Yhtenä avainväylänä ovatkin hiljattain kootut kehittämisryhmät, joihin on kutsuttu mukaan yritykset, korkeakoulut, Kauppakamari sekä kolmannen sektorin toimijat.

Säännöllisin väliajoin järjestettävissä tapaamisissa vaihdetaan näkemyksiä ja esitetään parannusehdotuksia, joita viedään myös käytännöiksi.

– Pelkkien epäkohtien listaamisen sijaan tapaamisten ideana on purkaa pullonkauloja ja miettiä yhdessä, kuinka asioita voitaisiin tehdä vielä paremmin ja sujuvammin. Ei Suomi voi olla maa, jonka vetovoima tyssää jäykkiin lupaprosesseihin, Haahtela painottaa.

Lue lisää: Kauppakamarilehden teemana on osaava työvoima.

Elina Koskela kehoittaa rohkeuteen kansainvälisissä rekrytoinneissa Kauppakamarilehden kolumnissa.