Vienti, infra, logistiikka

Suomi elää ja elpyy viennistä – infrahankkeet heti käyntiin

Koronan aiheuttama isku Suomen talouteen on kova ja suhdanne-elvytyksen paalupaikalle on laitettava investoinnit infraan. Suomi elää ja elpyy viennistä. Viennin edellytys on hyväkuntoinen liikenneinfra. 2,5 miljardin euron korjausvelka takaa, että kohteita elvytykselle löytyy eri puolilta Suomea.

– Lähiajalle suunniteltujen välttämättömien liikenneinfrahankkeiden toteuttaminen nopeutetulla aikataululla on oikea, elvyttävä toimenpide koronan jälkeen jättämässä tilanteessa. Infrahankkeiden avulla luodaan työpaikkoja, joita tänne koronapandemian jälkeen kipeästi tarvitaan. Lisäksi samalla kuitataan maksamatta jäänyttä infran korjausvelkaa ja edistetään parempia edellytyksiä logistiikalle, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen
asiantuntija Päivi Wood. (kuva Liisa Takala)

Rataverkoston perusparantaminen ja modernisointi ovat nopeasti käynnistettäviä toimenpiteitä. Lisäksi tarvitaan ylimääräisten nopeusrajoitusten poisto-ohjelma. Matkustajaliikenteen liikennöitävyyttä voidaan parantaa 200 miljoonalla eurolla. Korjausohjelmalla saavutettaisiin arviolta 1,8 miljoonan tunnin ajallinen säästö matkustajille. Tämän aikasäästön kansantaloudellisen hyödyn on arvioitu olevan noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Keskuskauppakamarin mielestä nyt on oikea aika lopettaa koron kerryttäminen korjausvelalle ja panostaa perustienpitoon. Wood muistuttaa, että se on toimenpide, joka on tehtävä joka tapauksessa.

– Korjausvelan lyhentäminen 300 miljoonalla eurolla lyö entisestään suurempaa lovea valtion budjettiin ratahankkeiden tavoin, mutta samalla luodaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja koko Suomessa. Lisäksi meillä on useita valmiita tiesuunnitteluhankkeita, nämä on saatava liikkeelle nopeutetussa aikataulussa, Wood sanoo.

Investoimalla infran kuntoon otetaan myös askel kohti vähähiilisempää liikennettä. Huolimatta siitä, että talouden elvyttäminen on tärkein teko, elvytystoimilla voidaan saada aikaan myös hyvää muilla sektoreilla. Hyvässä kunnossa oleva infra ja sujuvat logistiikkaketjut vähentävät liikenteestä syntyviä kasvihuonepäästöjä.

– Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky on merkittävässä asemassa koko kansantalouden näkökulmasta. Toimivat infrayhteydet parantavat yritysten kilpailukykyä alentamalla yritysten logistiikkakustannuksia, Wood sanoo.

Keskuskauppakamari kannustaa hallitusta myös väylämaksun poistoon.

– Nyt on oikea hetki luopua lisäkustannuksista suomalaisille yrityksille. Suomen sijainti ja pitkät etäisyydet kohdemarkkinoille aiheuttavat sen, että korkeat logistiikkakustannukset aiheuttavat suomalaisille yrityksille kilpailuhaitan, sitä ei ole tarpeen kasvattaa muilla maksuilla, kuten väylämaksuilla, Wood sanoo.

Keskuskauppakamarin elvytyspaketti


Katso ja lue Elvytyspaketti

Lue myös

Sujuvampaa reittiä Suomeen

Kohtaanto- ja osaajapula on kiusannut kotimaisia työmarkkinoita jo vuosikymmeniä, mutta viime vuosina siitä on alkanut tulla entistä...

Helsingin seudun kauppakamari mukana SuomiAreenassa

Kauppakamari on vaikuttamassa osaajapulan ratkaisuihin ja tuo SuomiAreenan MTV-lavalle Kuinka ratkaisemme osaajapulan -keskustelun yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa 28.6.2023 klo 12–12.45.

Työpaikkasuomi: Kielikoulutus parantaa työpaikan pitovoimaa

Työpaikkasuomen koulutus parantaa ulkomaalaistaustaisen henkilöstön valmiuksia selviytyä työtehtävistä suomen kielellä. Kielen oppimisesta hyötyy sekä yritys että työntekijä.