Digital Innovation Hub for Cloud Based Services (DIHUB), Tekoäly tekee tuloaan myös pk-yrityksiin.

Tekoäly tekee tuloaan myös pk-yrityksiin

Tekoälyyn perustuvien sovellusten hyödyntäminen yleistyy vauhdilla myös pk-yrityksissä. Millaisissa asioissa tekoäly voi tehostaa toimintaa ja lisätä myyntiä?

Tekoälystä saattaa tulla ensimmäisenä mieleen itseohjautuvat autot ja Terminator-elokuvan hirviöt, mutta melkein jokainen meistä käyttää jo nyt tekoälyyn pohjautuvia palveluja päivittäin.

Sellaisia ovat esimerkiksi Netflix ja Yle Areena, jotka osaavat suositella sinua ehkä miellyttäviä ohjelmia katseluhistoriasi perusteella. Tekoälyä käyttää myös Google Maps, jotta sovellus osaa suunnitella nopeimman ajoreitin liikenneruuhkat huomioiden.

– Tekoäly on yksinkertaisimmillaan jonkin tietojärjestelmän algoritmi, jonka avulla yritetään ennustaa jotakin asiaa, kiteyttää vanhempi tekoälyasiantuntija Tommi Pajala teknologiayhtiö Reaktorista.

Globaalit digijätit käärivät tekoälysovelluksillaan miljardeja, mutta yhä useampi suomalaisyrityskin vauhdittaa liiketoimintaansa uuden teknologian avulla.

Tyypillinen käyttökohde on yrityksen verkkokauppa, jossa tekoälyn avulla voidaan seurata asiakkaan ostokäyttäytymistä ja kiinnostuksen kohteita. Tämän tiedon pohjalta algoritmi laskee, millaista lisämyyntiä asiakkaalle voisi tarjota.

– Jos asiakas ostaa rautakaupan verkkokaupasta vaikkapa ruuveja, niin silloin sovellus suosittelee hänelle myös sopivaa ruuvimeisseliä, Pajala havainnollistaa.

Tekniikka kehittyy ja hinnat laskevat

Tekoälyyn perustuvien sovellusten hyödyntäminen yleistyy vauhdilla myös pk-yrityksissä, kun tekniikka kehittyy ja hinnat laskevat. Käyttöönottoa helpottaa, että tekoälyyn liittyviä palveluja ja osaamista on Suomessa entistä laajemmin tarjolla.

Tommi Pajala neuvoo lähtemään liikkeelle yrityksen liiketoiminnan kartoittamisesta. Löytyisikö päivittäisistä toiminnoista rutiinitehtäviä, jotka kone voisi hoitaa ihmistä nopeammin ja tarkemmin?

Muun muassa tilitoimistoissa yleistyvät työaikaa säästävät tekoälysovellukset, jotka osaavat esimerkiksi tulkita skannattuja ostolaskuja ja kirjata ne oikeaan paikkaan kirjanpidossa.

– Rutiinitöiden ohella tekoäly on monesti ihmistä parempi asioissa, joiden hahmottaminen edellyttää monimutkaisten ja monitahoisten asioiden analysointia.

Esimerkiksi isosta datamassasta heikkoja signaaleja havaitseva algoritmi voi auttaa yritystä päätöksenteossa, riskien hallinnassa ja ongelmien havaitsemisessa.

Näin pystytään hahmottamaan vaikkapa yritykselle tärkeiden markkinoiden kehitystä, suuntaamaan myyntiä potentiaalisille asiakkaille tai ennakoimaan yksittäisen asiakkaan maksuvaikeuksia.

Tekoäly tarvitsee riittävästi dataa

Algoritmien lisäksi tekoäly tarvitsee riittävästi tietokoneiden laskentatehoa ja oikeanlaista dataa laskennan pohjaksi.

– Laskentatehoa saa helposti pilvipalveluista. Sen sijaan dataa yrityksellä tulisi olla omasta takaa tai hankkia sitä jostakin.

Pajala huomauttaa, että tekoälyn ”opettaminen” vaatii runsaasti tietoa asioista, jotta se pystyy tekemään luotettavia ennusteita.

Jos yrityksen verkkokaupassa asiakkaita käy harvakseltaan, suosittelualgoritmeja tuskin kannattaa hyödyntää. Sen sijaan tuhansien ostotapahtumien massasta tekoäly pystyy jo tekemään hyödyllisiä laskelmia.

Pajala muistuttaa, että tekoälysovellusten käyttöönotossa on otettava tarkasti huomioon myös tietosuoja-asiat. Esimerkiksi asiakastietojen keräämisessä ja hyödyntämisessä on selvitettävä, millainen suostumus tähän tarvitaan asiakkailta.

Kauppakamarin hanke auttaa tekoälyn käyttöönotossa

Helsingin seudun kauppakamari vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä yrityksissä menemällä mukaan hankkeeseen, jossa luodaan viisi digitaalisten palvelujen palveluhubia eri puolille Eurooppaa. Digital Innovation Hub for Cloud Based Services (DIHUB) on Euroopan komission osarahoittama projekti.

Palveluhubeissa opiskelijat saavat erikoiskoulutuksen pilvipohjaisten palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen yritysympäristössä.

Palveluhubi-hankkeeseen haetaan mukaan yrityksiä

Suomen palveluhubi luodaan Helsinki Business Collegen ja Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun kampukselle.
Hankkeeseen haetaan mukaan yrityksiä, jotka haluavat suunnitella ja kehittää omia pilvipohjaisia tekoälyratkaisuja.

Mikäli kiinnostuit hankkeesta, ota yhteyttä!

Helsinki Business College:
Jouni Hytönen p. 040 717 9991,
Helena Miettinen p. 044 775 6383

Helsingin seudun kauppakamari:
Riikka Vataja p. 040 536 0954,
Hanna Blomqvist p. 040 920 7025

Lisätietoa DIHUB-hankkeesta

Pohdi näitä asioita, kun otat käyttöön tekoälyä

  1. Aloita pienestä kokeilusta ja valitse liiketoiminnasta yksi prosessi, jota tekoälyn avulla voisi tehostaa. Kaikkia toimintoja ei kannata lähteä kerralla uusimaan, sillä siinä ei luultavasti käy hyvin.

  2. Onko yritykselläsi oikeanlaista ja riittävän laadukasta dataa tekoälyn hyödynnettäväksi? Ellei ole, sitä voi saada siirrettyä jostakin olemassa olevasta järjestelmästä. Sitä voi myös alkaa kerätä ja hyödyntää myöhemmin.

  3. Millainen tekoälyratkaisu sopii parhaiten tiettyyn käyttötarkoitukseen? Järjestelmä voi esimerkiksi tuottaa yrityksen työntekijöille asiakasanalyysejä, joita voi hyödyntää myyntityössä. Ratkaisu voi olla myös täysin automaattinen, jolloin algoritmi tuottaa tiedon suoraan asiakkaan ruudulle – esimerkiksi antaa suosituksia verkkokaupassa.

 

Pilvipalvelut tuovat liiketoimintaan tarvittavaa lisäpotkua

Lue myös

Uusi juttusarja: Yritysyhteistyöstä ratkaisuja osaajapulaan

Mitä ratkaisuja löytyy pahenevaan osaajapulaan? Ennakointikamarin artikkelisarja tuo esille verkostonsa jäsenten eri tapoja toteuttaa yritysyhteistyötä ja siitä saatavia hyötyjä.

Tekoälyn käyttö liiketoiminnassa kiinnostaa helsinkiläisiä yrityksiä

Helsingin seudun kauppakamarin ja Business Collegen yhdessä tekemän selvityksen perusteella ilmenee, että yrityksillä on käytössään...

Vastuullinen digiajan johtaja pitää tiiminsä osaamisen ajan tasalla

  Kauppakamarin luottamushenkilöt kokoontuivat Koskenrantaan saamaan oivalluksia digiajan johtamiseen. Alustajina toimivat tekoälyn matkalähettiläs Antti Merilehto...