Toimitusjohtajalta: Onko teollisuudelle tilaa tiivistyvässä kaupunkirakenteessa?

Asumisella on kuitenkin tapana syrjäyttää muut maankäyttömuodot. Teollisuusalueiden nakertaminen on johtanut siihen, että teollisuutta on siirtynyt pääkaupungin ytimestä ensin lähikaupunkeihin ja vähitellen Kehä III:n ulkopuolelle. Helsingissä on tarjolla vain 12 rakentamatonta teollisuustonttia eikä lainkaan suuria tontteja.

Miksi teollisuuden ja asumisen yhdistäminen on ongelmallista?

Teollisesta toiminnasta syntyy väistämättä ääntä ja mahdollisesti hajuhaittoja, parhaina aikoina kolmessakin työvuorossa. Raaka-aineita ja valmiita tuotteita kuljetetaan rekoilla, jotka käyttävät samaa katua kuin pienet koululaiset. Asukkaat valittavat häiriöistä, vaikka yritykset olivat alueella ensin. Siksi pyrkimykset rakentaa asuntoja esimerkiksi Pitäjänmäen teollisuusalueelle herättävät minussa huolta, vaikka alueella onkin tällä hetkellä tyhjää yritystilaa.

Epävarmuus yritysalueiden pidemmän aikavälin kohtalosta on yrityksille myrkkyä. Helsinki omistaa 64 % alueellaan olevasta maa-alasta. Mahdollisuus vuokrata tontti tarjoaa yritykselle matalan kynnyksen toiminnan aloittamiseen, mutta vuosien kuluessa toiminta on alttiina kaupungin päätöksenteon prioriteettien muutokselle: käytännössä asumisen asettamiselle etusijalle. Maanomistajana kaupunki viivyttelee vuokrasopimusten uusimisessa – ja saattaa silti samalla ihmetellä, miksi vuokralainen ei investoi siistimpiin toimitiloihin.

Kaikki Helsingin seudun kunnat tavoittelevat alueelleen etenkin korkean teknologian yrityksiä. Edelleen tarvitaan myös rouheita pienteollisuus- ja logistiikka-alueita, joilla sijaitsevat yritykset palvelevat kuntalaisia ja toimivat alihankkijoina muiden alojen yrityksille. Kuljetusmatkojen pidentyminen ei olisi ekologisesti järkevää. Teollisuusalueilta saattaa ponnistaa myös kansainvälisiä menestystarinoita ja kasvuyrityksiä – kuten Bluefors Pitäjänmäeltä.

Siinä missä rakentaminen teollisuusalueelle voi vaarantaa tuotannollisen toiminnan tulevaisuuden, toimistojen ja asuntojen sekoittaminen käy sujuvammin. Helsingin keskustassa on runsaasti mahdollisuuksia konversioille yritysten vähentäessä toimistoneliöitään. Pohdittaessa ydinkeskustan houkuttelevuutta toimistotilan muuttaminen asunnoiksi on yksi tärkeä keino saada alueen yritysten palveluille lisää luonnollista kysyntää.

Pia Pakarinen
toimitusjohtaja
Helsingin seudun kauppakamari
X: Pia_Pakarinen
LinkedIn: Pia Pakarinen