Kestävällä pohjalla oleva kuntatalous on vetovoimaisen kunnan perusedellytys. Vain taloutensa hyvin hoitavassa kunnassa yritykset ja asukkaat voivat olla varmoja palveluidensa saatavuudesta.

Tulevissa terveyskriiseissä eri toimialoja on kohdeltava tasapuolisesti

Koronaviruspandemian aikana toimialojen epäoikeudenmukainen kohtelu on näkynyt erityisesti palveluvaltaisella Helsingin seudulla. Nyt on valmisteltava lainsäädäntö, joka takaa yrityksille reilun ja tasapuolisen kohtelun pandemiaoloissa.

Koronaviruspandemiasta on otettava opiksi, jotta olemme jatkossa paremmin valmistautuneita kohtamaan pandemioita ja muita globaaleja terveyskriisejä. Poikkeusoloista voi tulla tulevaisuudessakin pitkäksi aikaa uusi normaali.

Kriisioloissa on erityisen tärkeää, että yhteiskuntaa ja liiketoimintaa ei rajoiteta varmuuden vuoksi, vaan sallitaan yritysten toimia ja kantaa samalla vastuunsa työpaikoista, verotuloista ja terveysturvallisen elinympäristön vaalimisesta. Mitä tulisi tehdä jatkossa toisin?

Ensimmäiseksi tulisi huolehtia siitä, että eri toimialojen yrityksiä ja niiden henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Koronapandemiassa suurimpia kärsijöitä ovat olleet eniten rajoitetut yritykset ja niiden henkilöstö, joilta työmahdollisuudet ovat vähentyneet merkittävästi tai jopa loppuneet kokonaan.

Toimialojen epäoikeudenmukainen kohtelu on näkynyt räikeällä tavalla erityisesti palveluvaltaisella Helsingin seudulla. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemisalalla erityisesti ruoka- ja illallisravintoloihin kohdistuneet tiukat aukiolorajoitukset pakottivat liian monet ravintolat pitämään ovensa suljettuina. Vaikutukset ovat valtavat erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa tuotetaan alan Suomen liikevaihdosta 40 prosenttia.

Toinen esimerkki on ammattimainen messu- ja tapahtumatoimiala, joka on ollut pysähdyksissä käytännössä yli vuoden. Messutoimintaan kohdistuvia tiukkoja rajoituksia on vaikea ymmärtää tai hyväksyä. Terveysturvallisuudella rajoituksia on vaikea perustella.

Sertifiointiyritys SAFE Asset Groupin kesäkuussa tekemä vertailututkimus osoittaa, että suomalaiset messu- ja tapahtumajärjestäjät pystyvät varmistamaan tapahtumiensa turvallisuuden ja minimoimaan koronariskit samoin käytännöin kuin kauppakeskukset.

Suomalaisilla messu- ja tapahtumajärjestäjillä on tapahtumien turvalliseen avaamiseen ammattimaiset ohjeistukset ja käytännöt, jotka täyttävät tiukimmatkin kansainväliset standardit. Silti koronan aikana kauppakeskukset ovat olleet auki, kun taas kongressi- ja messukeskukset ovat olleet kiinni.

Nyt on aika hoitaa kuntoon lainsäädäntö, joka takaa kaikille yrityksille reilun ja tasapuolisen kohtelun tulevissa pandemioissa.

Samalla tulee huolehtia siitä, että elinkeinovapautta rajoittavien ja lieventävien päätösten tekeminen ei jää poliitikkojen, eri viranomaisten, aluehallinnon ja kuntien välisiin hallintosiiloihin. Nyt näin on käynyt esimerkiksi matkustus- ja rajaliikenteen valvonta- ja testauslinjausten toteutuksessa, liikkumisrajoitusten valmistelussa ja ravintoloiden aukioloajoista päätettäessä.

Suomalaiset messu- ja tapahtumajärjestäjät, kauppakeskukset ja eri toimialojen yritykset ja työnantajat ovat valmiina liiketoimintojen turvalliseen ja vastuulliseen avaamiseen ja tukemaan suomalaisen elinkeinoelämän toipumista.

Markku Lahtinen
johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

Anni Vepsäläinen
toimitusjohtaja, Messukeskus Helsinki

Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 24.6.2021

Lue myös:

Osaajapula on yritysten yhteinen murhe

Henkilöstön rekrytointi- ja koulutusprosessit ovat menneet koronakuukausina monissa yrityksissä täysin uusiksi. Etätyön myötä on havaittu, ettei uusi työpaikka enää automaattisesti edellytä paikkakunnanvaihtoa. Se helpottaa hieman osaajapulaa, mutta ei ratkaise koko ongelmaa.
Edellinen artikkeli Johtajuuden Naiskamari: Voimaa verkostoista Seuraava artikkeli Kauppakamarien PK-hallitusbarometri: Yrityksen ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat lisäarvoa hallitustyöskentelyyn