Jukka Saksi, Arvovalta kirjan kirjoittaja. Kirjan kustantaja Helsingin Kamari Oy.

Twitterin kautta peilataan suomalaisen johtajuuden arvoja

Some on ehkä eniten muuttanut viestintäympäristöämme. Näyttäisi, että uusia kanavia perustetaan eniten nuorten käyttäjien toiveita täyttämään. Käytössämme ei ole yhtä viestintäkanavaa, jonka kautta tavoittaisi suoraan kaikkia suomalaisia. On kuitenkin monimutkaisia viestiketjuja.

Twiittejä vastakkainasettelusta toisten kunnioittamiseen

Suomessa Twitterillä on ehkä joitain kymmeniä tuhansia aktiivisia käyttäjiä. Olen itse twiitannut yli 26 000 kertaa ja sen perusteella tehnyt muun muassa seuraavia havaintoja:

Twitter on aikuisväen käytössä olevista kanavista hektisin ja nostaa myös päivittäin uutisaiheita eri medioihin.

Vastakkainasettelun aikaansaaminen on helppoa ja yleistä. Tahallinen väärinymmärtäminen, toisen osapuolen ”suolaaminen” ja henkilökohtaisuuksiin menevä kritiikki nousevat helposti twiittitulvassa näkyviksi ilmiöiksi. Toisaalta Twitterissä voi erottua edukseen myös rakentavalla ja toisia kunnioittavalla viestintätavalla.

Twitterin aktiivikäyttäjät näkyvät monella media-areenalla

Twitter mahdollistaa alustana helpon seuraamisen ja kommenttien jakamisen esimerkiksi uutislähetyksissä kuvakaappausten kautta. Vaikka käyttäjäkunta on melko pieni verrattuna koko väestöön, en väheksyisi kanavan merkitystä.

Twitteriä käyttää aktiivisesti moni poliitikko, yrityspäättäjä, virkamies, järjestöjohtaja, toimittaja, viestintäasiantuntija ja muu yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Eli moni henkilö, jota seurataan myös muilla viestimisen areenoilla. Lisäksi eri sektoreiden yhteisöillä on aktiivisia Twitter-tilejä tiedottamista ja dialogia varten. Käyttäjäkunta tekee tällä tavoin Twitteristä koko kansallemme merkityksellisen viestintäalustan.

Huomiota herättävä twiitti saavuttaa jokaisen kansalaisen

Kun ykkösrivin poliitikko, yritysjohtaja, ay-pomo tai virkamiesjohtaja ilmaisee näkökulmansa twiittaamalla, jaetaan tieto suurella todennäköisyydellä valtakunnallisissa tai paikallisissa tv- ja radiouutisissa sekä sanomalehdissä. Siitä keskustelu leviää verkostoihin puheluiden, WhatsApp-viestien, muiden some-kanavien ja internetin keskustelupalstojen kautta salamannopeasti. Seuraavana päivänä keskustelu jatkuu lehtien mielipidepalstoilla ja uutisissa. Twiitit nousevat myös Google-hakuihin. Näin huomiota herättävän twiitin sisältö on suurella todennäköisyydellä jokaisen aikuisen saavutettavissa.



Johtaja on media, jota seurataan

Miksi välittäisimme siitä, miten Twitter-kuplassa joku purkaa tuntojaan tai luo jonkin kiinnostavan havainnon?

Miettisin aihetta johtajuuden, arvojen ja yhteiskunnallisen keskustelukulttuurimme näkökulmista.

Johtaja on Media! -ajatus tarkoittaa sitä, että johtajia seurataan, heiltä odotetaan läpinäkyvyyttä, johdonmukaisuutta, suuntaa, näkemyksellisyyttä ja arvopohjaisuutta. Odotukset ovat korkealla ja sitä myöten mielipiteitä herättävät twiititkin skaalautuvat nopeasti valtakunnallisiksi puheenaiheiksi.

Päättäjiä tullaan julkisesti haastamaan heidän arvovalinnoistaan

Twitter on kulttuuriltaan nopea ja siinä mielessä spontaniudelle taipuvaiselle vaikuttajalle petollinen. On helppoa ajautua kirjoittamaan tunteen palossa tai kiireessä jotain, joka kaduttaa myöhemmin. Erityisesti pohtisin teemaa arvojen kannalta. Tarkastelin Arvovalta-kirjassa (2020) sitä, miten päättäjiltä odotetaan kykyä viestiä keskustella arvoista ja heidän valintojaan myös haastetaan arvojen näkökulmasta. Niissä tilanteissa henkilön viesti tulkitaan usein myös hänen edustamansa organisaation linjaukseksi.

Päätämme itse, minkälaisia arvoja viestimme edistää

Somesta ja erityisesti Twitteristä puhutaan paljon negatiivisessa sävyssä. Voimme kuitenkin itse valita viestintämme sävyn, sisällön ja painopisteet.

Päätämme itse, mitä avauksia teemme, millä tavoin kommentoimme, mitä viestejä tykkäämme ja jaamme, sekä milloin jätämme reagoimatta kokonaan.

Kannustan ajattelemaan Twitter-viestintääkin mahdollisuutena. Jospa seuraavan twiitin kohdalla pohtisimme tarkemmin, minkälaisen mielikuvan viestimme välittää ja edistääkö se niitä arvoja, joita haluan toiminnassani toteuttaa.


Turvallista ja dialogista kevättä!

KTT Jukka Saksi
viestintäyrittäjä, osallistamisen fasilitaattori ja Arvovalta-kirjan kirjoittaja

Kauppakamarikauppa  ja Arvovalta-kirja

Tutustu kirjaan Kauppakamarikaupassa

Kirja on julkaistu myös e-kirjana.

 

Jukka Saksi, Arvovalta kirjan kirjoittaja. Kirjan kustantaja Helsingin Kamari Oy.

Lue myös:

Miksi yrityksen arvot ovat oikeastaan rahaa?

Olemme ehkä tottuneet siihen, että arvoista puhutaan niin sanottuina ”pehmeinä” asioina. Siksi ajatus siitä, että arvot ovat itseasiassa rahaa, saattaa kuulostaa aluksi hyvin oudolta. Perustelen tässä artikkelissa sinulle asiaa.
Edellinen artikkeli Koronakriisin vaikutus liikehuoneistojen vuokrauksessa Seuraava artikkeli Kauppakamarit: Tällainen on yritysmyönteinen kunta – kuntatalous on vaalien tärkein kysymys