Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälän blogikirjoitus koronaepidemiasta.

Ulkomaiset opiskelijat suuri voimavara

Suomalainen korkeakoulutus on vetovoimaisempaa kuin koskaan aiemmin. Kevään ensimmäisessä yhteishaussa korkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin haki noin 17 000 hakijaa, joista 12 000 oli muita kuin Suomen kansalaisia. Euroopan ulkopuolelta hakijoita oli noin 9500. Myös vieraskielisten aloituspaikkojen määrä on kasvanut.

Kasvanut kiinnostus suomalaiseen korkeakoulutukseen on erittäin positiivinen ilmiö. Muualta tulevat opiskelijat ovat suuri työvoimapotentiaali suomalaisille työnantajille. Tätä potentiaalia meidän on osattava hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin. Aivan liian moni opiskelija poistuu nykyisin Suomesta pian valmistumisen jälkeen.

Muualta tulleiden opiskelijoiden kiinnostus työskentelyyn suomalaisyrityksissä on kuitenkin suurta.

Kauppakamarin Chamber Talent Boost -projektin yrityksille ja kansainvälisille opiskelijoille järjestämät matching-tilaisuudet ovat olleet toimiva tapa rakentaa verkostoja ja päästä kiinni suomalaiseen työelämään.

Projekti on myös käynnistänyt kansainvälisten opiskelijoiden mentoroinnin, joka on saanut kiitosta sekä osallistujilta että mentoreina toimivilta yritysten avainhenkilöiltä. Odotusten ja mahdollisuuksien keskustelu kasvokkain avartaa molempien näkemyksiä työelämästä ja sen tulevaisuudesta.

Viranomaisten toiminnassa on kuitenkin paljon kehitettävää. Niin opiskeluun kuin työntekoon liittyvät lupa-asiat on saatava uudelle tolalle. Oleskelulupien käsittelyajat ovat nykyisin aivan liian pitkiä. Ne eivät korjaannu pelkällä Maahanmuuttoviraston resurssien lisäämisellä, koko lupaprosessi on saatava toimimaan nykyistä sujuvammin. Myös työlupien ammattikohtainen saatavuusharkinta aiheuttaa aivan turhaa vaivaa uusia työntekijöitä tarvitseville työnantajille.

Rekrytointeihin on saatavilla apua. Viranomaisten yhden luukun periaatteella toimiva International House Helsinki palvelee yli 50 000 asiakasta vuodessa.

Kauppakamari vastaa IHH:n työnantajaneuvonnasta. Sen puoleen kannattaa kääntyä kansainvälisiä rekrytointeja suunniteltaessa.

Muualta tulevien osaajien houkuttelussa on tekemistä myös yrityksissä. Kielitaitovaatimukset ovat useissa työtehtävissä vielä tarpeettoman ankaria, vaikka tilanne on Helsingin seudulla muuttumassa. Englannin käyttö työkielenä on selvästi vahvistumassa.

Työyhteisöt ovat muuttumassa Suomessakin monikulttuurisiksi, mikä asettaa uusia haasteita johtamiselle ja työprosesseille. Yritykset voivat näissä asioissa oppia paljon toisiltaan. Parhaita käytäntöjä nostetaan esiin kauppakamarin keväällä käynnistyvässä Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjassa.

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa ja siitä käydään kovaa kilpailua muiden maiden kanssa. Sekä viranomaisten että yritysten on parannettava toimintaansa, jotta tässä kilpailussa menestytään.

Lue myös

Afrikka – toimintaympäristö ja markkinamahdollisuudet

Kuten strategiassakin todetaan, markkina ei ole helppo, mutta se tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Kohtaamalla haasteet yhteistyössä yritysten, julkishallinnon,...

Lausunto: Ympäristöministeriön ehdotus hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

Huomioita alueidenkäytön kokonaisuudesta Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän...

Liiketoimintamahdollisuuksia Latinalaisesta Amerikasta

Brasilia – mahdollisuuksien maa Brasilia on maailman kahdeksanneksi suurin talous, ja pinta-alaltaan ja asukasluvultaan se on maailman...