Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Riikka Vataja, osaaminen ja kasvupalvelut.

Uusmaalaisille nuorille lisää opiskelupaikkoja alueensa korkeakouluihin

Väestön ikääntyminen ja siitä seuraava osaajapula olivat ahkerasti otsikoissa ennen koronakriisin puhkeamista ja yrityksissä koettiin kroonistuvaa osaajapulaa. Pandemian tuoman poikkeustilanteen myötä osaajapula muutti hetkeksi osittain muotoaan, mutta perusongelma ei ole kadonnut mihinkään.

Uudellamaalla tilanne on erityisen haastava, sillä sen työikäisestä väestöstä neljännes jää seuraavan 15 vuoden kuluessa pois työelämästä. Huomionarvoista on sekin, että Uudellamaalla työllisestä väestöstä puolet toimii asiantuntija-ammateissa ja myös seudun uudet työpaikat näyttävät pääosin syntyvän korkeakoulutusta edellyttäviin tehtäviin.

Toisin kuin olettaisi, Uudenmaan tilanne ei kuitenkaan näy korkeakoulujen aloituspaikkajakaumassa. Lukuja tarkasteltaessa käy ilmi, että esimerkiksi vuosina 2018 ja 2019 uusia ylioppilaita valmistui koko maassa 30 000 ja heistä lähes kolmannes Uudellamaalla. Tästä huolimatta korkeakoulujen aloituspaikoista vain neljännes sijaitsi Uudellamaalla. On myös hyvä tiedostaa, että samat paikat houkuttavat opiskelijoita koko maasta ja vuonna 2018 koko maan korkeakouluihin yhteishaussa hakeneista noin 35 % haki ensisijaisesti Uudellemaalle.

Hallitus päätti neljännessä lisätalousarviossaan panostaa korkeakoulutuksen lisäaloituspaikkoihin ja panostukset osaamiseen otettiin positiivisesti vastaan niin yritys- kuin koulutuskentälläkin. Pk-seudullakin odotukset Uudenmaan hankalan tilanteen korjaamiseen olivat korkealla, kun tulevan syksyn lisäaloituspaikkojen jako julkistettiin ennen juhannusta. Toisin kuitenkin kävi: Uudenmaan erityistilanne jäi paikkajaossa huomioimatta.

Helsingin seutu tuottaa koko maan BKT:sta 40 % ja yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa.

Uusimaa on Tilastokeskuksen syksyisen väestöennusteen mukaan myös ainoa maakunta, jonka väkiluku kasvaa maahanmuuton ja muualta tulevien opiskelijoiden myötä. On vaikea ymmärtää, miksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ei suunnata sinne, missä osaajien tarve on suurin ja työpaikkoja on eniten tarjolla. Myös pk-seudun nuoret ansaitsevat tasavertaiset mahdollisuudet hankkia korkeakoulutus omalla kotiseudullaan.

Riikka Vataja
asiantuntija, osaaminen ja kasvupalvelut

Helsingin Uutiset 27.5.2020

Pääkirjoitus

Lue myös:
Edellinen artikkeli Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttuu 30.7.2020 Seuraava artikkeli Kesäkuunneltavaa riittää – Chambercastin löydät Soundcloudista sekä Spotifysta!