Mika Lahtinen on Helsingin seudun kauppakamarin lakimies. Kauppakamarin neuvontapalvelut.

Yhdistyksen hallituksen asemasta

Yhdistyksiä on yhdistysrekisterissä Suomessa noin 135 000. Suureen määrään yhdistyksiä mahtuu myös taloudellisesti merkittävää toimintaa harjoittavia yhdistyksiä.

Suurimmilla yhdistyksillä on työntekijöitä, tytäryhtiöitä ja merkittäviä sitoumuksia eri tahojen kanssa. Yhdistyksen toiminnan kannalta hallituksen asema on merkittävä ja hallituksen roolin ymmärtäminen avainasemassa, oli kyseessä yhdistyksen jäsen tai sidosryhmä kuten sopijakumppani.

Päätösvallasta yhdistyksessä

Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. On huomattava, että toisin kuin esimerkiksi osakeyhtiössä, yhdistyksen hallituksen jäsenillä ei ole yleistoimivaltaa hoitaa yhdistyksen asioita. Yhdistyksen mahdollisesti omistaman osakeyhtiön hallinto on myös erillinen, eikä yhdistyksen hallituksella ole muodollista toimivaltaa päättää yhtiön asioista muuten kuin omistajan asemassa eli lähinnä yhtiökokouksessa.

Yhdistyksen säännöissä voidaan myös määrätä, että päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen valtuutetut tai yhdistyksessä sekä siihen suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä jäseninä olevat yksityiset henkilöt liittoäänestyksessä. Valtuutetut käyttävät päätösvaltaansa kokouksessa.

Hallituksen tehtävistä

Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksella on oltava puheenjohtaja. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita.

Hallitus toteuttaa yhdistyksen tarkoitusta ja ajaa yhdistyksen jäsenten etua.

Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallituksessa tulisikin olla sellaisia jäseniä, jotka ovat mahdollisuuksien mukaan enemmän perehtyneitä esimerkiksi kirjanpitoon ja taloudellisiin kysymyksiin. Hallitus voi palkata työntekijöitä hoitamaan esimerkiksi kirjanpitoa, mutta hallitus ei voi delegoida vastuutaan työntekijöille.

Yhdistyksen kokoukselle kuuluvia tiettyjä tehtäviä ei voida delegoida hallitukselle, esimerkkeinä yhdistyksen sääntöjen muuttaminen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Yhdistyksen säännöissä voidaan määritellä tarkemmin hallituksen tehtäviä ja määrätä esimerkiksi, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä. Sääntöjen sisältöön kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota hallituksen roolin selkiyttämiseksi.

Edustamisesta

Hallitus edustaa yhdistystä. Yhdistyslain mukaan hallituksen puheenjohtajalla on oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta ole rajoitettu. Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi:

  1. yhdellä tai useammalla hallituksen jäsenellä;
  2. asemansa perusteella muulla henkilöllä; tai
  3. henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

Oikeutta yhdistyksen nimen kirjoittamiseen voidaan säännöissä rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi.

Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan yhdistykselle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa yhdistyksen nimi.

Esteellisyys

Hallituksen toiminnassa on huomioitava myös mahdollinen esteellisyys. Lain mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Esteellisyys tulisi arvioida objektiivisin perustein.

Vastuusta ja vahingonkorvausvelvollisuudesta

Hallituksen voidaan katsoa olevan parlamentaarisessa vastuussa yhdistyksen jäsenille toiminnastaan ja moraalisessa vastuussa eli lähinnä edistettävä yhdistyksen asemaa.

Yhdistyslain mukaan hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa.

Myös rikosoikeudellinen vastuu on mahdollinen.

Lue myös:

Muutoksia tulossa kilpailukieltosopimuksiin

Työnantajalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltosopimus ja siten välttyä korvauksen maksamiselta. Lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alussa,...
Edellinen artikkeli Sivuliike Suomessa, mikä on sivuliike? Seuraava artikkeli Koronasyksyn vinkit työpaikoille – suunnittelu on kaiken A ja O