Akuutin terveyskriisin hoito vaatii monituottajuutta

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) esittämät näkemykset laajan yhteistyön tarpeesta koronaviruksen omikronaallon taltuttamisessa ovat tervetulleita. Kiuru katsoo, että rokotusten nopeuttamiseen tarvitaan olemassa olevien resurssien lisäksi työterveyshuoltoa, sote-henkilöstön (rokotus)pätevyysvaatimusten muuttamista, eläkeläisiä ja jopa Puolustusvoimia.

Akuutin terveyskriisin hoitaminen vaatii monituottajuutta ja kaikkien mahdollisten resurssien ripeää hyödyntämistä. Kunnat ovat kiitettävästi pystyneet hoitamaan rokotuksia sinä aikana, kun rokotteiden saatavuudessa on ollut niukkuutta. Helsingin kaupunki kuitenkin on vastannut, ettei sillä ole resursseja Kiurun vaatimaan nopeampaan aikatauluun. Kaupungin kommentti osoittaa tarpeen kuntia leveämpiin hartioihin, etenkin akuutissa koronatilanteessa, mutta muutenkin tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannossa.

Tulevat hyvinvointialueet ovat jatkossa sote-palveluissa avainasemassa. Aluevaaleissa 23.1.2022 valittavien sote-päättäjien pitäisi olla jo työn touhussa ja alueiden toiminnassa vuoden 2023 alussa. Myös hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa lähtökohtana tulisi olla kaikkien resurssien hyödyntäminen sote-palveluiden tuottamisessa eli monituottajuus. Olemassa oleva tuotantorakenne on syytä tunnistaa – Uudellamaalla perusterveydenhuollosta tuottaa jo nykyisin yksityinen sektori 60 prosenttia, suun terveydenhuollosta vieläkin enemmän. Sosiaalipalveluista järjestöt ja yritykset tuottavat yli 40 prosenttia.

Hyvinvointialueita rakennetaan parhaiten julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä – kunkin omia vahvuuksia hyödyntäen. Yhteistyötä tarvitaan myös korona-ajan hoitovelan purussa, sitten kun akuutti tilanne helpottaa. Tästä äänestäjien kannattaa kysyä aluevaaleissa ehdokkailtaan.

Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 17.12.2021