Antaako uusi työaikalaki riittäviä joustoja työajan järjestämiseen?

Kyllä ja ei. Edustamanikaltaisessa yrityksessä on erityisenä haasteena yhdistää hyvin erilaiset työtehtävät ja työn vaatimukset siten, että kaikki tulevat kohdelluksi yhdenvertaisesti ja myös kokevat niin.

Työajan järjestäminen, työajan korvaaminen ja yhteiset pelisäännöt ovat isoja tekijöitä tämän tilanteen ja kokemuksen luomisessa.

Tarkastelen tässä lyhyessä kolumnissa vain asiantuntijatyön työaikakysymyksiä ja niitä joustoja, joita uuteen työaikalakiin on luotu nimenomaan vaativaa asiantuntijatyötä ajatellen. Tärkeä kysymys meidän yrityksessämme on toki koko työaikalain kokonaisuus ja käymme tarkkaan läpi sen mukanaan tuomat muutokset ja niiden vaikutukset omiin ohjeisiimme. Asiantuntijatyön ja tietointensiivisen työn järjestäminen, sen johtaminen ja työajan korvaaminen ovat kysymyksiä, jotka ovat meillä jatkuvasti esillä ja niiden valossa uusi työaikalaki tuo mukanaan sekä hyvää että huonoa.

Joustotyö on ollut meidän yrityksessämme odotettu uudistus ja olemme toivoneet sellaista mahdollisuutta, että tietotyötä tekevä ihminen saa järjestää oman työaikansa työtä järkevimmin tukevalla tavalla. Uuden lain mahdollisuus levittää työpäivää ja työviikkoa laajemmalle mahdollistaa tämän. Sen sijaan työajan kirjaamiseen liittyvät vaatimukset, tarkka rajanveto siihen, kuinka suuri osuus tulee olla oman päätäntävallan piirissä sekä erityisesti ison yrityksen haasteet luoda tehokkaita ja yhdenmukaisia järjestelmiä työajan seuraamiseen, ovat heikentäneet uusien säännösten hyödynnettävyyttä yrityksessä.

Uudessa työaikalaissa on vielä useita asioita auki, ja varmaankin vasta tuleva soveltamiskäytäntö näyttää, miten se toimii.

Yrityksen näkökulmasta toivoisikin, että lain soveltamisessa huomioitaisiin myös käytännön yrityselämän konkreettiset jokapäiväiset haasteet ja pyrittäisiin tukemaan lain käytännön toimivuutta luomalla oikeuskäytäntöä, joka mahdollistaa lain joustavan tulkinnan.