Menestyvä monikulttuurinen yritys. Prisma Kirkkonummi rekrytoi.

Avoimuus ja rohkeus ovat monikulttuurisen työyhteisön kulmakiviä

Prisma Kirkkonummen käytävillä voi kuulla iloista puheensorinaa suomen ja ruotsin lisäksi esimerkiksi venäjäksi, kosovoksi tai viroksi. Kaupan 110 työntekijästä noin 10 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Yksi heistä on Lähi-idästä Kirkkonummelle tullut Arash Kamanghir, joka on viihtynyt Prisman myyjänä jo 15 vuotta. Hän on tunnollinen, sosiaalinen ja pidetty luottotyöntekijä, jota ilman työyhteisö ei enää pärjäisi. Vuosien aikana hänen suomen kielen taitonsa on kehittynyt kohisten, ja hän on kokemuksen myötä saanut enemmän vastuuta. Nykyään hän muun muassa perehdyttää uusia työntekijöitä.

– Aluksi asiakkaiden kanssa kommunikointi oli haastavaa, kun ei ollut yhteistä kieltä. Minut kuitenkin otettiin hyvin vastaan ja työkaverit auttoivat esimerkiksi kertomalla tuotteiden nimiä. Kielitaidon karttuessa kommunikointi helpottui ja auttoi myös työn tekemistä, sillä pystyin tunnistamaan itse tuotteet hyllyistä. Tekemisen pitää olla kiinnostavaa, jotta pystyy oppimaan kieltä ja kehittymään työssään, hän sanoo.

Ulkomaalaistaustainen työntekijä Arash Kamanghir työskentelee Kirkkonummen Prismassa.
Lähi-idästä Kirkkonummelle tullut Arash Kamanghir on viihtynyt Prisman myyjänä jo 15 vuotta.

Perehdytys on suuressa roolissa

Palvelupäällikkö Miia Haka iloitsee kaupan monikulttuurisesta ilmapiiristä. Virosta, Venäjältä, Lähi-idästä, Kosovosta ja Vietnamista tulleet työntekijät rikastuttavat työyhteisöä ja avartavat näkemyksiä tarinoillaan.

– He ovat sosiaalisia ja avoimia tyyppejä, joilla on taustalla rankkojakin kokemuksia. Se tuo tietynlaista nöyryyttä, sillä kukaan ei halua valittaa pikkuasioista. On ollut ilo huomata, että vanhemmatkin työntekijät, joille monikulttuurisuus ei ole välttämättä tuttua, ovat olleet ulkomaalaistaustaisista työkavereista innoissaan.

Päivittäistavaraosastolla työskentelevät ulkomaalaistaustaiset myyjät ovat tulleet Prismaan joko hakemalla avoimia työpaikkoja tai esimerkiksi työharjoittelun kautta. Muutama on päätynyt työyhteisöön myös jonkun suosittelemana.

Jos yhteistä kieltä ei ole, otetaan avuksi elekieli

Kaksikielisen Osuuskauppa Varuboden-Oslan yhteiset työkielet ovat suomi ja ruotsi. Osa puhuu niitä paremmin ja osa huonommin, mutta pääosin kommunikaatio on toiminut työyhteisössä hyvin. Haka kannustaa työntekijöitä kysymään, vaikka kymmenen kertaa uudestaan, jos jotain ei ymmärrä.

– Jos vastaan tulee kielimuuri, vaihdamme yleensä englantiin, jota puhuvat jollakin tasolla kaikki.

Jos ymmärrystä ei silti meinaa löytyä, otetaan elekieli avuksi tai haetaan kielitaitoinen työkaveri tulkiksi. Kaikki ongelmat on saatu tähän mennessä kyllä ratkottua, Haka naurahtaa.

Joitakin erikoisjärjestelyjä monikulttuurinen työyhteisö voi edellyttää. Esimerkiksi työvuoroja suunnitellessaan Haka kiinnittää huomiota siihen, että jokaisessa tiimissä olisi aina myös heitä, jotka puhuvat suomea tai ruotsia äidinkielenään.

– Sillä varmistetaan, että jos jotakin sattuu, kielimuuri ei ole esteenä avun saamiselle, hän toteaa.

Haka korostaa, että perehdyttämiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta uusien ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeutuminen olisi mahdollisimman sujuvaa.

Perehdyttäjällä on suuri rooli: hänen tulee olla avoin ja kärsivällinen sekä ymmärtää erilaisia kulttuureja ja taustoja. Asioita voi joutua käymään useamman kerran läpi.

Haka tekee valtaosan Prisma Kirkkonummen rekrytoinneista, ja hänellä on pitkä kokemus siitä myös aiemmasta työpaikastaan lentokentältä. Siellä hän palkkasi töihin satoja ihmisiä kartuttaen samalla ihmistuntemustaan.

– Rekrytoinnin kannalta loppujen lopuksi suomen kielen taidolla ei ole niin suurta merkitystä, jos hakija on pätevä ja istuu muuten hyvin työyhteisöön. Kokemuksen karttuessa kielitaitokin kehittyy kuin huomaamatta, Haka sanoo.

Vinkit rekrytointiin

  1. Mikäli yrityksessä ei ole ollut aiemmin ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, ota selvää, mitä se vaatii työnantajalta.
  2. Käy läpi tarkasti suomalaisen työelämän säännöt ja työhön liittyvät perusasiat palkattavan henkilön kanssa. Esimerkiksi työaikojen noudattamisessa voi olla yllättäviä kulttuurieroja.
  3. Perehdytä ulkomaalaistaustaiset työntekijät hyvin ja valitse perehdyttäjäksi siihen sopiva henkilö.
  4. Valmistele tiimi huolellisesti ulkomaalaistaustaisen henkilön tuloon.
  5. Ole kärsivällinen ja anna uudelle työntekijälle aikaa sopeutua. Muutos työkulttuurissa voi olla iso.

Vinkit työnhakuun

  1. Ole rehellinen ja avoin taustastasi.
  2. Hoida työhön liittyvät asiakirjat ja paperit kuntoon jo ennen hakemuksen lähettämistä.
  3. Pyydä apua hakemuksen tekemiseen ja kerro hakemuksessa rehellisesti kielitaidostasi sekä osaamisestasi.
  4. Ole avoin ja uskalla aina kysyä.
  5. Älä pety, jos ensimmäinen lähestymäsi yritys ei palkkaa sinua. Työn hakeminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

 

Menestyvä monikulttuurinen yritys

Gold&Greenin innovaatiojohtaja Maija Itkonen: Kansainväliset rekrytoinnit ovat olleet meille valtavan arvokkaita

Kaito Insightsin toimitusjohtaja Saku Sell: Monikulttuurisuus tuo sykettä arkeen

Lue myös:
Edellinen artikkeli Katse kohti Romaniaa, Sloveniaa, Bulgariaa, Kroatiaa ja markkinamahdollisuuksia Seuraava artikkeli NYT on naistenpäivä