Helsingin seutu tähtää Pohjoismaiden piikkipaikalle

Elävä ydinkeskusta ja keskustatunnelit, viihtyisät asunalueet ja satsaukset elämänlaatuun, kansainvälisten opiskelijoiden integrointi työelämään, sujuvat prosessit maahanmuuttoon ja työllistymiseen, vehreys, merellisyys, dynaaminen startup-ympäristö, lisäpanostukset TKI-toimintaan, ketteryyttä poliittiseen päätöksentekoon ja edelläkävijyys vihreässä siirtymässä.

Siinä toimenpidelistaa, jolla Helsingin seutu aikoo tulevina vuosina haastaa Tukholman ja Oslon, jotka ovat tällä hetkellä Pohjoismaiden houkuttavimmat metropolialueet. Ideat nousivat esiin torstaina 3. maaliskuuta Helsingin seudun kauppakamarin Tulevaisuusfoorumissa, jossa kerättiin rakennuspuita kauppakamarin visiotyöhön paitsi asiantuntijoilta myös webinaarin osallistujilta.

Aiheeseen johdatti aluekehittämiseen konsulttitoimiston vanhempi asiantuntija Timo Aro, joka kertasi Helsingin seudun olevan koko Suomen kansantalouden keskeinen moottori ja osaamiskeskittymä. Alue tuottaa liki 40 prosenttia koko maan bkt:stä ja siellä toimii runsas kolmannes työpaikoista ja yrityksistä. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat nekin lähes puolet koko Suomen panoksista.

Nelostila ei vielä tyydytä

Myös monet muut keskeiset mittarit, kuten väestökehitys, työllisyys, yritysten toimipaikat ja koulutustaso ovat olleet Aron mukaan viime vuosina hyvällä kasvukäyrällä. Esimerkiksi korkea-asteen koulutuksen saaneiden uusmaalaisten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Plussaa tulee myös turvallisesta ja terveellisestä asuinympäristöstä, vahvasta teknologiateollisuudesta sekä dynaamisesta startup-ekosysteemistä.

– Pohjoismaisessa vertailussa Helsingin seutu on kuitenkin keskikastia ja sijalla neljä. Tukholma, Kööpenhamina ja Oslo ovat meitä selvästi edellä. Olemme petranneet kymmenessä vuodessa paljon, mutta kirittävää on edelleen monessa paikassa, Aro totesi.

Esimerkkeinä hän mainitsi työllisyys- ja korkeakoulutusasteet. Ne ovat muihin maakuntiin nähden oivalliset, mutta moniin Pohjoismaiden metropoleihin verrattuna selvästi heikommat.

– Myös tutkimus- ja tuotekehityspanoksissa on petrattavaa, sillä takavuosien kululeikkaukset näkyvät edelleen. Ostovoimamme on sekin länsinaapureita heikompi. Lisäksi olemme päästäneet täältä pois kouluttamiamme ulkomaisia osaajia. Se on ollut hölmöläisten hommaa, Aro totesi.

Metropolipolitiikka seuraavaan hallitusohjelmaan

Webinaarina järjestetyn Tulevaisuusfoorumin satoa hyödynnetään Helsingin seudun kauppakamarin visiotyössä, johon kuuluu myös parhaillaan käynnissä oleva yrityskysely. Kutsutyöpajat kokoontuvat maaliskuun lopulla ja tuloksia vedetään yhteen huhtikuun aikana.

Työpajoihin voi ilmoittautua mukaan toimitusjohtaja Pia Pakarisen kautta.

– Visiotyössä pureudumme maakäyttöön, asumiseen, liikenteeseen, osaavaan työvoimaan, alueen vetovoimaan, vihreään siirtymään sekä TKI-toimintaa. Tavoitteena on varmistaa, että Helsingin seutu on myös tulevina vuosikymmeninä hyvä paikka yritystoiminnalle. Pian ovat myös eduskuntavaalit ja metropolipolitiikka on saatava tulevan hallituksen agendalle, Pakarinen totesi.

Toisen asteen koulutukseen kansainvälisyyttä

Torstain webinaarissa kuultiin myös vierailijapuheenvuoroja.

Posti Groupin liiketoimintajohtaja Tommi Kässi ennusti verkkokaupan volyymien kasvavan lähivuosina vielä moninkertaiseksi nykyisestä, mikä tuo entistä kovempia haasteita jakeluketjuille.

– Enää toimitustahtia ei määrä tuottaja, vaan asiakas, hän totesi.

Muun muassa peliyhtiö Roviosta ja Tallinnan tunnelihanketta vetävästä Finest Bay Area Development Companysta tunnettu yrittäjä Peter Vesterbacka puolestaan ratkoisi Suomen osaajapulaa satsaamalla kansainvälistymiseen.

Hän panostaisi etenkin toisen asteen englanninkieliseen koulutukseen – käytännössä lukioihin ja ammattikouluihin.

– Nyt on satsattava koulutusperäiseen maahanmuuttoon. Monissa maissa ulkomaisten opiskelijoiden osuus on yli kaksi prosenttia, meillä vain murto-osa tästä. Kapasiteettia on jo tarjolla, sillä osa koulutuspaikoista jää nytkin täyttämättä, Vesterbacka totesi.

Paljon puhuttu kielimuurikin on hänen mukaansa vain vanha klisee.

– Suomi ei ole motivoituneelle nuorelle lainkaan vaikea kieli oppia. Lisäksi muutkin vetovoimatekijät ovat kunnossa. Suomessa lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada huipputason koulutusta turvallisessa elinympäristössä. Mitä muuta vanhempi voisi lapselleen toivoa, Vesterbacka kysyi.

–Tässä kohtaa voisimme aloittaa vaikkapa sotaa pakenevista ukrainalaisista, hän lisäsi.