Artikkelikuva

Henkilöstön hyvinvointi vaikuttaa myös tietoturvaan

Korona on pitänyt monet toimistot ja työpaikat tyhjinä jo vuoden verran. Osalle muutos on ollut helpotus, toisille taas todellinen oman jaksamisen kestotesti. Työmotivaation murentuessa rapistuu auttamatta myös tietoturva.

Koronarintamalla on nähty kevään edetessä jo valoa, mutta osalle etätyöläisistä tuo valonpilkahdus saattaa tulla liian myöhään – varsinkin, jos yleinen etäily jatkuu vielä ensi syksynä.

Tämä kävi selväksi Helsingin seudun kauppakamarin tiistai-aamun (20.4.2021) webinaarissa, jossa pohdittiin etätyön ja etenkin henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen vaikutuksia organisaatioiden tietoturvaan. Aiheesta alustaneen kauppakamarin yritysturvallisuusasiantuntija Panu Vesterisen mukaan nämä riskit tulevat realisoitumaan kuluvan vuoden aikana.

– Suomi teki hienon digiloikan ja siirsimme neukkarit toimistoista koteihin. Samalla jäi kuitenkin miettimättä, mitä se tarkoittaa tietoturvan kannalta. Esimerkiksi palaverit pidettiin aiemmin usein äänieristetyissä neukkarissa, nyt työasioista puhutaan olohuoneessa, takapihalla, parvekkeella tai vaikkapa rappukäytävässä. Niissä tieto voi kantautua myös sellaisiin korviin, joihin se ei olisi tarkoitettu, Vesterinen muistutti.

Väsähtänyt tekee virheitä myös tietoturvassa

Tietoturvariskejä on kotona kovaäänisten puheluiden ja teams-palavereiden lisäksi monia muitakin. Kuinka säilytämme arvokkaita tiedostoja? Miten hävitämme luottamukselliset tulosteet? Miten reagoimme erilaisiin houkutusviesteihin, kun kukaan ei ole kotioloissa vahtimassa käytöstämme?

Lisäksi olemme entistä verkottuneempia, mikä sekin lisää tietoturvariskejä.

– Valitettavasti tilaisuus tekee etätöissäkin varkaan ja sopivan houkutuksen kohdalla oma moraali voi lipsua. Pitää muistaa, että esimerkiksi tietomurrot havaitaan usein vasta 1-1,5 vuoden kuluttua, Vesterinen lisäsi.

Tietoturvan keskiössä onkin nyt entistä selkeämmin yksilö ja hänen jaksamisensa. Se on samalla seikka, johon työnantajien pitäisi kokeneen yritysturva-asiantuntijan mukaan nyt kiinnittää selvästi enemmän huomioita.

– Etätöissä väsähtänyt ja työmotivaationsa menettänyt henkilö ei välttämättä jaksa huolehtia myöskään tietoturvasta, Vesterinen muistutti.

Motivaatio kovilla kotitoimistoissa

Työhyvinvointiin ja jaksamiseen pureutui omassa esityksessään myös 4D Meditation & Wellnessin yrittäjä ja asiantuntija Janne Laakso.

Hänen totesi koronan ja etätyön on ajaneen monet suomalaiset koville sekä henkisesti että taloudellisesti. Monille oma koti on jäänyt arjen ainoaksi elinympäristöksi ja se näkyy auttamatta myös jaksamisessa ja työmotivaatiossa.

– Kun tilanne on omassa elämässä tämä, niin kuinka motivoituneita ja sitoutuneita ollaan myöskään omaan työhön, työnantajaan ja työyhteisöön, Laakso totesi.

Vaaran merkit ovat hänen mukaansa jo selvästi näkyvissä: monilla etätyöläisillä liikunta on vähentynyt, ruokapuoli on retuperällä ja pulmaksi on tullut myös ylipaino. Lopputulemana on alati heikompi työvire ja motivaatio, joiden myötä elämään hiipivät helposti myös päihteet.

– Erään arvion mukaan koronakuukausina terveydenhuoltoon on tullut 90 000 uutta kontaktia henkisen pahoinvoinnin takia. Luvut ovat kovia ja todennäköisesti ne vielä pahenevat, Laakso varoitteli.

Henkinen hyvinvointi ensin kuntoon

Kuinka sitten ottaa itseään niskasta kiinni ja kääntää etätyön myötä yksipuoliseksi käynyt arki positiivisempaan suuntaan?

Mentaalivalmentajan perusohje on pysähtyä miettimään, mitä elämältään lopulta haluaa. Elänkö niin, kuten sisimmässäni haluan? Olenko työssä, joka on päivästä toiseen motivoivaa, kiinnostavaa ja jolla on muukin tarkoitus kuin raha?

– Kaikki lähtee omasta henkisestä hyvinvoinnista. Jos tunteet patoaa sisälleen, ne tulevat jossain vaiheessa ulos erilaisina sairauksina. Positiivisuus ja kyky nauttia elämästä juuri tässä hetkessä vievät aina eteenpäin, Laakso muistutti.

Mielenvirkistystä kannattaa hakea reippaasta ulkoliikunnasta, joka parantaa nopeasti unenlaatua ja työ ryhtiä ruokailuun – seikka, joka on monella etätyöläisellä teams-putkessa tahtoo unohtua. Samalla Laakso peräänkuuluttaa myös työnantajan vastuuta tilanteessa.

– Hyvinvoiva henkilöstö on motivoituneempi, jaksaa paremmin ja on tehokkaampi, hän lisäsi.

Lue myös

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Uudenmaan erityispiirteet

Tässä jaksossa Helsingin seudun kauppakamarin viestintäpäällikkö Tiina Tikander, liikkeenjohdon konsultti Jussi Ailisto Valorista sekä Helsingin...

Puhetta hyvinvointialueista -podcast: Hyvinvointialueuudistus – uhka vai mahdollisuus?

Sosiaali- ja terveydenhoito sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta 21 hyvinvointialueelle 1.1.2023. Uudellemaalle syntyy neljä hyvinvointialuetta ja...

Vuoden 2022 lakimuutoksia – päivitetty

Vuonna 2022 työlainsäädäntöön tulee voimaan useita muutoksia, joista keskeisimpiä käydään tässä läpi.