Henkilötiedustelullisen operoinnin uhka liike-elämässä tätä päivää

Trumpin hallinnon DNI John Ratcliffe manifestoi joulukuun 2020 alussa Kiinan olevan ”suurin uhka demokratialle ja vapaudelle” sitten toisen maailmansodan. Syntynyt mielikuva nostaa poliittisen realismin keskiöön valtiolähtöisen tiedustelullisen tiedonhankinnan ja vaikuttamisen. Supon ja Pv:n mukaan myös Suomessa.

Tiedustelutoiminnan luonne on pragmaattista. Annettuun tavoitteeseen pyritään kaikkia tiedustelun keinoja käyttäen, samalla riskit halliten. Kybertiedustelun ohella operointi kohdistetaan myös avainhenkilöihin, joiden tiedoilla tai asemaan liitetyllä mandaatilla toimijan oma tavoite on saavutettavissa.

Henkilöoperaattorille verkko ja sen sosiaalisen median alustat tarjoavat nopean ja lähes riskittömän keinon perustiedon keräämiseen, profilointiin sekä itse vaikuttamisprosessiin. Verkosta saatavasta henkilötiedosta voidaan eri analyysimenetelmien avulla rakentaa kohteesta varsin tarkka ”kognitiivinen kartta” profiloinnin osaksi. Karttaa tarkennetaan laajentamalla tiedonhankinnan kehä kohteen läheisiin. Tarvittaessa operoinnin kohde vaihdetaan turvallisuustietoisesta johtajasta tai tutkijasta tämän puolisoon tai lapseen, mikäli saatava hyöty koetaan riittäväksi. Syyskuussa 2020 oletettu Kiinan toimija jäi tietovuodon myötä kiinni edellä kuvatun kaltaisesta tiedonkeruuoperaatiosta. Osa maalitetuista henkilöistä, myös suomalaisista, voivat olla jo henkilöoperoinnin kohteita.

Vaikuttamisprosessi aloitetaan alustavan tunnetartunnallisen hetken luomisella verkossa tai reaalimaailman kohtaamisessa. Virtuaalisesta maailmasta edetään fyysiseen, jossa vaikuttamisen tavoitteena on kohteen emotionaalinen luottamussuhde operoijaansa. Tällöin kohde kokee tiedonvaihdon ja itsensä altistamisen operoijan vaikutukselle osaksi luontevaa kanssakäymistä, eikä ikävämpiä vaikuttamisen työkaluja, kuten lahjontaa tai kiristystä tarvita lainkaan.

Henkilötiedustelu Suomessa on olemassa oleva ilmiö. Sen voi onneksi tunnistaa ajoissa ja siltä voi suojautua ennaltaehkäisevästi kouluttamalla omat avainhenkilöt tilannetietoisuuteen vuorovaikutustilanteissa. Se on suositeltavaa, koska operaattoria ei kiinnosta seuraukset.

NUUH Oy tuottaa räätälöityjä turvallisuuspalveluja myös tiedustelutoiminnan kohteeksi joutuville yrityksille ja niiden avainhenkilöille

Lue myös:

Koronaa voi seurata kyberpandemia

Kyberrikolliset eivät ole kaatuneet tautivuoteille, vaan olleet koronapandemin keskellä entistä aktiivisempia. Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin mukaan seuraava globaali kriisi voi hyvinkin olla kyberpandemia, joka pudottaa maat ja maailmantalouden polvilleen vielä koronavirustakin pahemmin.
Edellinen artikkeli Kehätie avaisi liikennesolmuja ja pienentäisi päästöjä Seuraava artikkeli Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän linjaus 5.1.2021 voimassa olevien rajoitusten ja suositusten jatkamisesta alueellaan