Helsingin toimisto
Käyntiosoite: Kalevankatu 12, 00100 Helsinki
Postiosoite: PL 68, 00131 Helsinki
Puhelin: 09 228 601 (vaihde)
kauppakamari@helsinki.chamber.fi
Kaupunkirata kuljettaa Espoon uuteen aikaan
Julkaistu:
Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula Antolalla oli juhannuksen jälkeisellä viikolla hymy herkässä. Silloin varmistui, että tunnin junaksi ristitty Turku–Helsinki yhteys saa 37,5 miljoonan euron suunnittelurahoituksen EU:lta.
Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula Antolalla oli juhannuksen jälkeisellä viikolla hymy herkässä. Silloin varmistui, että tunnin junaksi ristitty Turku–Helsinki yhteys saa 37,5 miljoonan euron suunnittelurahoituksen EU:lta.
Samalla nytkähti eteenpäin myös Espoon kaupunkirata, jonka rakentaminen odottaa enää eduskunnan päätöstä. Valtio on luvannut hankkeelle 137,5 miljoonaa euroa.
Antolan mukaan kaupunkirata tulee ohjaamaan Espoon keski- ja pohjoisosien kasvua ja rakentamista koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Kovimman buustin Leppävaaran ja Kauklahden välille tuleva lisäraide tuo Espoon keskukselle ja Leppävaaralle, mutta aiempaa nopeammat ja sujuvammat joukkoliikenneyhteydet säteilevät kasvua ja kehitystä pitkin radan vartta.
Pohjois-Espoossa tullaan näkemään yhtä iso muutos kuin länsimetron varrella olevissa kaupunginosissa.
Uusien asuinalueiden ja kasvavan asukasmäärän myötä elinkeinorakenne muuttuu teollisuudesta selvästi palvelupohjaisemmaksi paitsi radan varressa myös Kehä III:n suunnalla, Antola visioi.
Lisävirtaa koko pääkaupunkiseudulle. Yhdeksi esimerkiksi sopii Karamalmi–Keran alue, joka muuttaa muotoon perinteisestä teollisuus- ja työpaikka-alueesta moderniksi kaupunkikeskukseksi. Nykyisten arvioiden mukaan kaupunkirata saa liikkeelle jopa kymmenien miljardien lisäinvestoinnit ja pelkästään MAL-sopimuksen pohjalta Espooseen pitäisi valmistua noin 3 300 uutta asuntoa joka vuosi.
Samaan hengenvetoon elinkeinojohtaja kuitenkin painottaa, ettei kaupunkirata ole pelkästään Espoon tulevien vuosien kasvumoottori. Sujuvammat joukkoliikenneyhteydet sitovat Espoon, Helsingin ja Vantaan, mutta myös Kirkkonummen ja Vihdin entistä paremmin yhteen.
– Kaupunkiradan myötä tänne muodostuu noin 1,5 miljoonan asukkaan työssäkäyntialue, jolla on tarjottavanaan monipuolinen yliopisto- ja korkeakouluverkosto. Tämä kokonaisuus kiinnostaa varmasti myös kansainvälisiä yrityksiä, kun ne miettivät itselleen uutta sijoittumispaikkaa. Ja toki Espoon lähiluonto on sekin selkeä vetovoima ja viihtyvyystekijä, Antola vakuuttaa.
Espoo on vetovoimainen yritysalue
Espoo kasvaa ja kehittyy etenkin raideliikennehankkeiden vetämänä ripeästi.
Etelä-Espoossa kasvumoottorina on länsimetro, kaupungin keski- ja pohjoisosissa puolestaan tuleva kaupunkirata. Oman piristysruiskeensa tuo myös parin vuoden päästä valmistuva Raide-Jokeri.
Mitalilla on kuitenkin myös kääntöpuoli, johon pitkittyvä koronakriisi on tuonut oman varjonsa. Espoon kaupungin velkataakka on kasvanut isojen investointien myötä nopeasti. Yritysten heikkenevä taloustilanne, synkkenevät suhdannenäkymät ja työttömyys tulevat auttamatta kutistamaan verotuloja.
Espoossa on viime vuosina tehty monia oikeita ja kauaskantoisia päätöksiä, joilla on turvattu kaupungin kasvua. Espoo on yhä Suomen vetovoimaisin yritysalue ja sellaisena se halutaan myös säilyttää.
Piikkipaikalla ei kuitenkaan pysytä ilman selkeitä tavoitteita ja eri toimijoiden yhteistyötä, kauppakamarin aluejohtokunnan puheenjohtaja ja Orionin johtaja Olli Huotari tiivistää.
– Espoon aluejohtokunnan agendalla keskeisiä asioita ovat maankäyttö ja liikkuminen, työllisyys, osaavan työvoiman saatavuus, sujuva oppilaitosyhteistyö sekä talous ja verotus, Huotari listaa.
– Esillä on entistä enemmän myös vastuullisuus, joka koskettaa kaiken kokoisia yrityksiä ja organisaatioita.
Epidemian vuoksi monia asia on toisaalta juuri nyt jäissä: esimerkiksi ulkomaisia osaajia on hankalaa houkutella matkustusrajoitusten vuoksi.
– Koronan kanssa ovat joutuneet elämään niin julkinen sektori kuin pienet ja isot yritykset. Tässä kohtaa kamarilaisten verkosto on tarjonnut todella tärkeää vertaistukea ja kokemusten vaihtoa. Ja sitä tarvitaan edelleen, sillä tilanne suinkaan ole vielä ohitse, Huotari muistuttaa.
KAUPPAKAMARI nyt -lehti
Juttu on julkaistu 17.9.2020 ilmestyneessä KAUPPAKAMARI nyt syyskuu -lehdessä.
