Keuda tiivistää ammatillisen koulutuksen vuoropuhelua yritysten kanssa

Ammatilliset oppilaitokset kehittävät koko ajan koulutuksiensa sisältöjä, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin työelämässä tarvittavia taitoja. Yrityksiltä saatu palaute on tässä ensiarvoisen tärkeää.

Näistä lähtökohdista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda kehitti uuden toimintamallin, joka auttaa osaltaan parantamaan vuoropuhelua yritysten kanssa. Työelämäkatselmukseksi kutsutun mallin kehitystyöhön osallistui myös Helsingin seudun kauppakamari.

”Meille on tärkeää saada yrityksiltä palautetta, mihin Keudan palveluihin ollaan tyytyväisiä ja missä meillä on parannettavaa. Työelämäkatselmus on yksi yhteistyön kehittämisen malli”, Keudan palvelupäällikkö Elina Sinivuori sanoo.

Katselmusta pohjustettiin yrityskyselyillä

Työelämäkatselmus alkoi Keudan työelämäkumppaneille tehdyllä alkukartoituksella, jossa kysyttiin yritysten mielipiteitä katselmukseen valituista teemoista. Ne olivat työelämässä oppiminen, viestintä ja vuorovaikutus sekä koulutustarjonta.

”Valmistelussa hyödynnettiin myös kauppakamarin jäsenkyselyjä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuudesta”, johtava asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista kertoo.

Kauppakamarin kyselyjen mukaan tyytyväisyys ammatillisen koulutuksen kykyyn tuottaa osaavaa työvoimaa on liian alhaisella tasolla.

”Työelämäkatselmus antaa vinkkejä, joiden avulla ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi lisätä tunnettuutta ja parantaa palvelujen löydettävyyttä”, Vataja huomauttaa.

Workshop pohti yhteistyön kehittämistä

Kyselytulokset antoivat pohjaa työelämäkatselmuksen tiimoilta järjestettyyn workshopiin, jossa yritysten edustajien kanssa keskusteltiin valituista teemoista ja arvioitiin niiden merkittävyyttä, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita.

”Osa katselmuksesta saaduista kehitysideoista on voitu toteuttaa heti, osa on valmistelussa. Myös seuranta on tärkeää, jotta parannusideat eivät jää vain keskustelun tasolle”, Sinivuori korostaa.

”Teemavalinnat olivat onnistuneita, mutta tulevissa katselmuksissa opiskelijoiden työllistymisen tukeminen on syytä ottaa mukaan omana teemaan. Se on kaikille osapuolille tärkeä teema”, Sinivuori pohtii.

Yksi ensimmäiseen työelämäkatselmukseen osallistuneista yrityksistä oli ISS Palvelut. ISS:n henkilöstönkehityspäällikkö Elli Velling sanoo, että hyvin strukturoitu keskustelu oli antoisa.

”Meille sopi hyvin, että katselmukseen osallistui yrityksiä usealta toimialalta. ISS toimii itse monella alalla, ja moniääninen keskustelu siivouksesta sähköalaan oli meille hyödyllistä. Lisäksi kaikilla toimialoilla on yhteisiä teemoja ja haasteita”, Velling toteaa.

Kaikille toimialoille suunnatun työelämäkatselmuksen lisäksi Keudassa on kokeiltu toimialakohtaista toteutustapaa. Elina Sinivuoren mielestä molemmille toteutustavoille on jatkossa käyttöä.

Oppisopimus yksi tapa lisätä osaamista

Sinivuori vetää Keudan Yrityspalvelut-tiimiä, jonka asiantuntijoiden vastuualueet on jaettu toimialoittain. He tapaavat työnantajia ja pohtivat keinoja, joilla opiskelijat löytävät harjoittelupaikkoja ja valmistuttuaan työllistyvät.

Samalla tunnistetaan yritysten henkilöstön uusia osaamistarpeita, joiden kartuttamisessa koulutus voi auttaa.

”Työntekijä voi tehdä esimerkiksi oppisopimuksen, opiskella työn ohessa Keudassa ja suorittaa tutkinnon tai sen osan. Yrityksissä tunnetaan suhteellisen heikosti, että oppisopimus on nykyisin varsin ketterä työkalu kehittää osaamista”, Sinivuori sanoo.

ISS:n Vellingin mukaan oppisopimus on yksi tapa kehittää henkilöstön osaamista. Yrityksellä on Suomessa noin 7500 työntekijää, jotka työskentelevät kiinteistöhuollon, teknisten palveluiden, siivouksen, turvallisuuden, ravintolapalveluiden ja aulapalveluiden parissa.

”Haluamme tarjota henkilöstölle mahdollisuuden kehittää osaamista esimerkiksi oppisopimusten kautta. Meillä satoja työntekijöitä opiskelee vuosittain ammatillisessa koulutuksessa”, Velling kertoo.

ISS tekee yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa eri puolella Suomea, mikä auttaa myös löytämään uusia osaajia.

Vellingin mielestä harjoittelupaikkojen tarjoaminen on tärkeää, sillä se on yksi keskeinen tapa tukea nuorten siirtymistä työelämään.

”Haasteena on kuitenkin tavoittaa opiskelijat sellaisessa vaiheessa opintojaan, että harjoittelujakso on heille ajankohtainen ja mielekäs.”

Yritykset toivovat kouluihin tiiviimpiä suhteita

Kauppakamarin Riikka Vataja sanoo, että ammatillisen koulutuksen merkitys osaajien löytämisessä on yrityksille suuri. Siksi yhteistyötä oppilaitosten kanssa pidetään tärkeänä.

”Kyselyjen mukaan yritykset eivät tunne tarjontaa. Yritykset toivovat oppilaitoksiin suoraa yhteyttä, mielellään saman yhteyshenkilön kautta.”

Vataja toivoo, että Keudan työelämäkatselmuksesta saadut myönteiset kokemukset kannustavat muitakin ammatillisia kouluttajia kehittämään yhteistyötä yritysten kanssa. Strukturoitu katselmusmalli on yksi toimivaksi osoittautunut keino.

”Keudassa kehitetty malli voisi antaa eväitä muillekin oppilaitoksille ja sitä on mahdollista kehittää edelleen. Olemme kauppakamarista mielellämme mukana työelämäyhteistyön kehittämisessä koulutuksen järjestäjien kanssa”, Vataja päättää.

Lue Työelämäkatselmus tästä