Korotetaan työttömyysturvaa takaamalla samat säännöt kaikille

Keskuskauppakamari ehdottaa työttömyysturvan laajentamista kaikille yhtäläisin säännöin yhdistymisvapauden henkeä kunnioittaen. Tämä tarkoittaa peruspäivärahan korottamista ansiosidonnaiseksi nyt, kun suhdannetilanne puoltaa tästä rakenteellisesta toimenpiteestä päättämistä.

Kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksuja, joilla suureksi osaksi rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet ovat kuitenkin oikeutettuja työttömyyspäivärahaan. Näin on siitä huolimatta, että työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain noin 5,5 prosenttia ansiosidonnaisen menoista.

Nyt olisi hyvä aika muuttaa peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi toteaa,
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. (kuva Liisa Takala)

– Suomalainen työttömyysturvajärjestelmä jakaa ihmiset kahden kerroksen väkeen. On niitä, jotka kuuluvat työttömyyskassaan ja niitä, jotka eivät kuulu. Toiset saavat kaksi kertaa yhtä paljon rahaa työttömäksi joutuessaan kuin toiset vain siksi, että sattuvat kuulumaan kassaan, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

– Nyt olisi hyvä aika muuttaa peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi. Tänä suhdannehetkenä peruspäivärahaa saavat tarvitsevat lisätuloja kipeimmin ja he myös käyttäisivät suurimman osan lisätuloistaan. Hallitusohjelman kanssa linjassa olevan rakennepoliittisen toimen säätäminen tässä hetkessä olisi myös hyvää suhdannepolitiikkaa, Kotamäki jatkaa.

Kotamäen mukaan nykyjärjestelmä ei ole asiakkaiden kannalta yhdenvertainen. Se on myös yhdistymisvapauden hengen vastainen. Kaikkien palkansaajien kustantaman ansiosidonnaisen työttömyysturvan turvaverkon ohi tippuu hyvänä talousvuotena noin 70 000 ihmistä. Lama-aikana tilanne on huonompi.

– Asia on noussut ja tulee nousemaan kylmällä tavalla olennaiseksi nyt, kun ihmisiä lomautetaan ja sanotaan irti koronashokin takia. Monet tulevat jäämään ilman ansioturvaa. Jotkut tulevat yllättymään, että työttömyysvakuutusmaksun maksaminen ei yksinään riitä ansioturvan saamiseksi, Kotamäki kertoo.

Työttömyyskassaan kuulumattomat ovat usein keskimääräistä haastavammassa työmarkkina-asemassa.

– Tilastojen mukaan työttömyysvakuutuksen ulkopuolelle suurimpina ammattiryhminä jäävät muun muassa kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat, myyjät, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät, talonrakentajat ja toimistosiivoojat. Puhutaan siis tavallisista ihmisistä, joita kaikkien palkansaajien maksama vakuutus ei kata, Kotamäki summaa.

– Kuvittele, jos olisit vuosia maksanut eläkevakuutusmaksua, mutta eläkkeelle jäädessäsi et olisikaan oikeutettu eläkkeeseen.

Hallitusohjelmassa on merkintä yleisen ansioturvajärjestelmän lisäselvittämisestä.

– Oikeasti selvityksiä ei tarvita enää, vaan kyse on poliittisesta tahdosta. Peruspäivärahaa saavien henkilöiden ei pitäisi joutua valtapoliittisten kamppailujen uhreiksi, Kotamäki sanoo.

– Nyt on hyvä aika tehdä historiallinen muutos järjestelmään. Ensimmäinen askel voisi olla lisätä peruspäivärahaan ansio-osa. Hyvänä aikana uudistus maksaisi, tarkemmista parametreista tietysti riippuen, noin 150 miljoonaa euroa. Lama-aikana kustannus olisi toki suurempi, Kotamäki linjaa.

New call-to-action

Kotamäki asetettiin 5.3.2018 sosiaali- ja terveysministeriön toimesta selvittämään ja arvioimaan nykyistä ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää ja sen kehittämistarpeita.

Lue selvityshenkilö Kotamäen vuoden 2018 marraskuussa julkaisema raportti Kohti vakuuttavampaa ansioturvaa – Arvio ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämismahdollisuuksista loppuraportti

Lue myös:

Rahoitusratkaisuja yrityksille koronatilanteesta selviämiseen

Toimintatuki yksinyrittäjille Yrittäjille määräaikainen oikeus työmarkkinatukeen Ravitsemisyritysten väliaikaiset tuet ja hyvitykset Maaseudun yritysten ja maatalouden väliaikaiset tuet koronaviruspandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin...
Edellinen artikkeli Kylmäkäynnistetään taloutta alentamalla ansiotuloveroa Seuraava artikkeli Salla Virtanen: Jokainen voi opetella somettamaan ja ottamaan jatkossa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin