Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu: Kuluttajien luottamus on uuden nousun avaintekijä

Talouden toipuminen koronakriisistä saattaa venyä vuosiksi, vaikka virus saataisiinkin kuriin kohtuullisen nopeasti. Nordean pääekonomistin Tuuli Koivun mukaan avaintekijä on kuluttajien luottamus, joka näyttää palautuvan ennakoitua hitaammin. Esimakua on saatu jo Kiinasta.

Koronakriisi löi viime perjantaina leimansa myös Helsingin seudun kauppakamarin ja Nordean järjestyksessään kymmenenteen finanssilounaaseen, joka järjestettiin webinaarina.

Puhujana ollut Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu tunnustikin heti alkuun, että koronakuopan syvyys ja talouden paniikkijarrutus oli hänellekin täydellinen yllätys. Kokenut Kiinan-tuntija oli seurannut taudin etenemistä alusta lähtien ja tehnyt siitä pitkin matkaa useita skenaarioita.

– Ei tällaisesta pandemiasta, joka lyö myös länsimaat polvilleen, ollut viime vuoden lopulla aavistustakaan. Vielä tammikuun lopussa arveltiin, että koronakriisi jää pitkälti Kiinan talouden haasteeksi. Ennusteissa Kiinan tuotannon arvioitiin putoavan viitisen prosenttia, nyt puhutaan 10–15 prosentista. Ja sama on edessä myös euroalueella ja Suomessa, Koivu totesi.

Palvelualat ottavat kovinta iskua

Kovia pudotuksia on maailmantaloudessa toki koettu aiemminkin. Koronakriisistä tekee kuitenkin syvemmän ja pelottavamman se, että virus iskee nimenomaan yksityiseen kulutukseen. Yleensä talouskriisit kurittavat kovimmin teollisuutta ja rakentamista.

– Kun investoinnit hyytyvät, toimivat kotitaloudet vakauttajina. Nyt kuitenkin jätetään menemättä kampaamoon, ei matkusteta eikä käydä ravintolassa. Ja vaikka meillä olisikin varaa kuluttaa, sitä ei voida rajoitusten vuoksi edes tehdä. Sen myötä monien yritysten liikevaihdot ja samalla iso osa taloutta on romahtamassa, Koivu totesi.

Korona lyö kovaa etenkin palvelualoja, jossa myös valtaosa ihmisistä on töissä. Tämä on myös merkittävä syy Yhdysvaltojen nopeasti räjähtäneisiin työttömyyslukuihin ja taloushaasteisiin.

– Jäljelle jäävät julkisen sektorin palvelut, mutta yksistään niillä ei taloutta meilläkään pyöritetä, Koivu muistutti.

Kiinan moottori yskii edelleen

Kiinassa koronatunnelin päässä on nähty jo valoa ja ihmiset ovat pikkuhiljaa palailleet töihin. Paluuta entiseen ei kuitenkaan ole, sillä Kiinasta ei nykytilanteessa ole enää globaalitalouden veturiksi.

– Kiina veti maailmantalouden nousuun edellisen finanssikriisin jälkeen, mutta nyt sillä ei ole varaa vastaavaan velkavetoiseen elvytyspakettiin. Se ei halua kasvattaa velkataakkaa äärimmilleen, Koivu huomauttaa.

Kiinan oma kulutuskysyntä on ollut hyytynyt koko alkuvuoden eikä maaliskuu ja viruksen talttuminen ole tuonut merkkejä paremmasta.

– Talouden toipuminen on ollut ennakoitua hitaampaa. Itsekin oletin, että maaliskuun lopulla tehtaissa olisi jo täysi hönkä päällä, mutta toisin on käynyt. Nyt pelätään työpaikan ja terveyden puolesta eikä uskalleta lähteä liikkeelle ja kuluttamaan. Esimerkiksi autotehtaita on edelleen kiinni, kun autokauppa ei käy. Eli tässä on taustalla paljon myös psykologiaa.

Paluu arkeen vasta parin vuoden päästä?

Kuinka tilanteesta sitten päästään ulos ja millaisella aikataululla?

Viime viikon lopulla oli yt-menettelyjen piirissä runsaat 240 000 työntekijää.

Koivun mukaan jo nyt on selvää, että suhdannekuoppa tulee olemaan meilläkin ennakoitua syvempi ja tuotantoluvuissa palataan normaalille tasolle todennäköisesti vasta vuoden parin päästä.

– Avainasia on tietysti viruksen leviäminen. Kiina näyttäisi saaneen sen haltuun, mutta muualla maailmassa siitä ei ole vielä merkkejä. Valtion varassa ja varoilla ei voida joka tapauksessa jatkaa vuoden loppuun asti. Siihen eivät rahat riitä. Nykyistä sulkutilannetta ei voi jatkaa loputtomiin, mutta osa rajoituksista jatkunee joka tapauksessa kesän yli, Koivu totesi.

Kokeneen ekonomistin mukaan on täysi kysymysmerkki, lähteekö kulutus esimerkiksi loppukesällä tai syksyllä jyrkkään nousuun vai säästetäänkö Suomessakin Kiinan tapaan tulevan varalle.

– Esimerkiksi Ranskan taannoisista terroriskuista palattiin muutamassa viikossa normaaliin elämään ja kuluttamaan. Tämä kriisi on kuitenkin erilainen eikä vielä ole edes takeita viruksen katoamisesta kesän aikana.

Valtiot velkaantuvat roimasti

Valtioille korona tietää kasvavaa velkataakkaa, sillä ne joutuvat pönkittämään talouttaan lainarahalla. Samalla natisevat paitsi euroalueen myös pankkien vakavaraisuussäännökset.

Onnena onnettomuudessa on matala korkotaso, joka tulee Koivun mukaan pysymään nykyisellään myös lähivuosina.

– Inflaatio on aina arvaamaton tekijä, mutta siltikään en jaksa uskoa, että euroalueella palattaisiin takavuosien korkoihin. Väestön ikärakenne, vaisut talouskasvunäkymät ja heikko tuottavuus eivät muuksi muutu, Koivu totesi.

Samalla hän muistutti, että jäsenvaltioiden velkaantuminen sitoo entistä enemmän myös EKP:n käsiä: kun velkaa on monin verroin aiempaan nähden, myös koronnoston negatiivinen vaikutus on huomattavasti suurempi.

– Toki murroskohdat tarjoavat aina muutosmahdollisuuden, mutta nähdäkseni tämä tilanne pikemminkin naulaa kuin nostaa korkoja. Tärkeintä on nyt pitää yritykset pystyssä, jotta kuluttajilla on kriisin helpottaessa jotain, mitä ostaa, Koivu totesi.

– Ja toivottavasti tämä ensi vuoden finanssilounaskin pidetään jo valoisammissa tunnelmissa.