Osaamistaso nousee pitkäjänteisellä yhteistyöllä

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon erityisavustaja Eeva Kärkkäinen avasi kokouksessa hallitustyöskentelyn isoa kuvaa ja ajankohtaisia koulutuspolitiikan kysymyksiä.

– Koronatilanne leimaa vahvasti hallituksen työskentelyä. Rokotteet ja rajoitukset korostuvat juuri nyt. Kuntavaalien jälkeen puoliväliriihessä etsitään kestävyystiekartan muodossa askelmerkkejä julkisen talouden vahvistamiseen, kertoo Kärkkäinen.

Hallitusohjelmassa on monia osaamisen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

– Koulutus- ja osaamistason nostaminen, lasten ja nuorten hyvinvointi, koulutus yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden rakentajana sekä Suomi kansainvälisesti houkuttelevana paikkana opiskelijalle, tutkia ja investoida ovat ohjelman neljä pääkohtaa, Kärkkäinen selventää.

Uudellamaalla erityistarpeita

Uudenmaan väestö kasvaa myös tulevina vuosina, ja jatkossa yhä useampi työtehtävä vaatii korkeakoulutasoista osaamista. Alueen korkeakoulujen aloituspaikkamäärät eivät kuitenkaan riitä tarpeisiin vastaamiseksi ja yksi ratkaisu olisi lisätä tutkintotavoitteita pääkaupunkiseudulla. Kärkkäisen mukaan osaamistason nostamisen osalta tarvitaan toimenpiteitä kaikille koulutusasteille.

– Jatkuva oppiminen on erityisen tärkeää osaamistason nostamisessa. Aikuisena tapahtuva kouluttautuminen jakautuu todella epätasaisesti suomalaisten välillä. Haasteena on se, miten saataisiin kaikki suomalaiset kouluttautumaan työuran aikana, hän painottaa.

Kärkkäinen sanoo, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on pyritty lisäämään eri tavoin.

– Korkeakoulujen tutkintotavoitteita on nostettu ja hakijasumaa on yritetty purkaa myös rahoittamalla aloituspaikkalisäyksiä, hän summaa.

Valiokunnan keskustelussa tunnistettiin myös esimerkiksi abivuottaan viettävät nuoret, jotka ovat Uudellamaalla joutuneet etäopiskelemaan muuta maata pidempään. Pahimmillaan pidentynyt etäopiskelu aiheuttaa ongelmia jatko-opintoihin hakeutumisessa. Riittävän tuen tarjoamiseen tarvitaan nyt resursseja.

Tiekartta kansainvälisen osaamisen vahvistamiseen

Suomalainen työvoima tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia ja kansainvälisten osaajien houkuttelu maahan edellyttää lisätoimia. Kärkkäinen kertoo, että kansainvälisten osaajien saamiseksi valmistellaan parhaillaan esityksiä laki- ja prosessimuutoksia, jotka toivottavasti saadaan voimaan jo tämän vuoden aikana.

– Esityksiä on työstetty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Mutta vielä tarvitaan lisää yhteistyötä ja vuoropuhelua yritysten, korkeakoulujen ja valtion välillä. Tavoitteisiin tarvitaan selkeyttä ja käytännön toteutusten seurantaa. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta tuo pitkäjänteisyyttä ja strategisuutta kansainvälisen osaamisen vahvistamiseksi, Kärkkäinen sanoo.

– Paljon on kyse myös asenteista. On tärkeää, että myös elinkeinoelämä on aktiivinen, jotta esimerkiksi kansainvälisistä opiskelijoista entistä useampi jäisi Suomeen töihin opintojen päätyttyä, Kärkkäinen jatkaa.