Kesäinen maisema Porvoosta aitat ja kirkko.

Tartu mahdollisuuteen, Porvoo!

Porvoon uusi kaupunkistrategia on etenemässä kaupunginvaltuuston päätettäväksi toukokuun lopussa. Sen keskeinen päämäärä on kestävä kasvu. Tavoitteena on asukasluvun lisääminen 20 000:lla vuoteen 2050 mennessä.

On tärkeää, että Porvoo haluaa kasvaa ja toimia aktiivisesti sen mahdollistamiseksi. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Suomen väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Jos vain uskallusta riittää, Porvoolla on erinomaiset edellytykset ottaa osansa metropolialueen ennustetusta kasvusta.

Pandemia-aika ja etätyön yleistyminen ovat kasvattaneet Porvoon muuttovetovoimaa. Pelkkä pääkaupunkiseudun läheisyys ei takaa kasvua tulevaisuudessa, vaan Porvoon on tarjottava myös työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia omalla alueellaan. Kaupungin talouden turvaaminen edellyttää, että Porvoossa on tulevaisuudessakin monipuolinen joukko veroja maksavia ja työllistäviä paikallisia yrityksiä. Tontteja on löydyttävä sekä isoille että pienemmille yrityksille, ja kaupungin tulee itse aktiivisesti houkutella yrityksiä Porvooseen.

Osaavan työvoiman saatavuus on yritysten kriittinen menestystekijä. Opiskelupaikan tai täydennyskoulutusmahdollisuuden löytyminen alueelta on selkeä vetovoimatekijä. Ikäluokkien pienentyessä katse on suunnattava myös ulkomaisiin osaajiin, mikä tuo omat haasteensa julkisten palveluiden järjestämiselle. Tulevaisuudessa tarvitaan kieliluokkia kouluissa tai jopa kansainvälistä koulua.

Asuntopolitiikka on mitä suurimmassa määrin työvoimapolitiikkaa. Asukasmäärän lisääminen kestävästi edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä ja korkean rakentamisen sallimista erityisesti keskusta-alueella.

Kuntataloudenkin näkökulmasta täydennysrakentamisen edut ovat kiistattomat: alueella on jo yhdyskuntatekninen infrastruktuuri, palvelut ja yhteydet, joten rakentamisesta syntyy vähemmän kustannuksia kuin kokonaan uusilla alueilla. Lisäksi tiivis rakentaminen mahdollistaa palvelujen säilymisen ja uusien palvelujen syntymisen.

Asukasmäärän kasvattamisen lisäksi Porvoon ydinkeskustaa tulee kehittää vetovoimaisemmaksi. Vanha kaupunki houkuttelee runsaasti matkailijoita, mutta tori ympäristöineen kaipaa merkittäviä toimenpiteitä viihtyisyyden lisäämiseksi ja Mannerheiminkadun estevaikutuksen minimoimiseksi.

Matkailu on Porvoon valtti, jota tulee vahvistaa. Myös saariston ja meren mahdollisuudet on otettava huomioon.

Itärata on valtava mahdollisuus Porvoolle ja koko Itä-Uudellemaalle, ja sen toteutumista on edistettävä kaikin keinoin. Ratayhteyttä odotellessa on huolehdittava autoliikenteen toimivuudesta ja linja-autoliikenteen hyvien yhteyksien säilymisestä. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta voidaan lisätä liityntäpysäköintimahdollisuuksia parantamalla.


Uusimaa-lehti 11.4.2022:
Mielipidekirjoitus lukijalta: Tartu mahdollisuuteen Porvoo!


Itä-Uudenmaan kilpailukyvyn edellytyksiä luodaan nyt. Toivottavasti poliittisilta päättäjiltä löytyy halua ja rohkeutta sitoutua Porvoon kasvuun ja sen vaatimiin toimenpiteisiin.

Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

puheenjohtaja Katarina Enholm
varapuheenjohtaja Mathias Kivikoski
johtava asiantuntija Tiina Pasuri


Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

Lue lisää

Hilkka-Leena Orava on valittu Helsingin seudun kauppakamarin Itä-Uudenmaan alueen asiamieheksi

Lue tiedote

Yritykset ja oppilaitokset kaipaavat parempia bussiyhteyksiä Itä-Uudellamaalla

Lue artikkeli

Lue myös

Kuusi vuosikymmentä kauppakamarilaisuutta

Porvoolaisen C.E. Lindgrenin nimi ei ehkä ensikuulemalta herätä mielleyhtymiä, vaikka useimmat suomalaiset ovat käyttäneet yhtiön tuotteita esimerkiksi...

Lausunto: Porvoon keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaava, rakennemallit

Yleistä Kauppakamari pitää valmisteilla olevaa Porvoon keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavaa merkittävänä Itä-Uudenmaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja kilpailukyvyn...

Miltä Keski-Uusimaa näyttää vuonna 2050?

Yhdessä Kauppakamarin luottamushenkilöiden ja jäsenten kanssa tehdyssä visiotyössä on löytynyt neljä olennaista perustekijää: 1) osaavan työvoiman saatavuusongelmien...